Palju vai ulkoporeallas?

Olimme alunperin suunnitelleet talon alaterassille paikan pore-altaalle. Terassille tehtiin sähkövarauskin poreallasta varten. Sorapetikin löytyy. Ja vesiposti. Kaikki valmiina, vain allas puuttui.

Kuitenkin pore-altaan omistavien ystävien kanssa keskusteltuamme totesimme, että perinteinen kamiinalla lämpeävä palju toimisikin meidän perheessä ja elämäntyylillä paremmin. Mutta pore-altaan varaushan tuossa kyllä säilyy. Tai voihan siihen kaivaa vallan vaikka maalämmöllä lämpeävän uima-altaan, jos aivan villiintyy.

Miksi sitten vanhanajan palju eikä modernia ja tyylikästä pore-allasta?

Molemmat laitoksethan ovat lopulta käytännössä saunan korvikkeita, lämmittelypaikkoja. Ja meillä niiden käyttöön liittyy sitten myös järvessä jäähdyttely.  Tästä näkökulmasta katsellen

paljun etuja ovat

• Veden käytön minimointi: 
• voimme käyttää suodatettua järvivettä puhtaan hanaveden sijaan, ja paljun voi tyhjentää ja täyttää vaikka joka kerta pelkillä pumpun kuluilla. 
• ei tarvetta siis veden laadun hieman työlääseen seurantaan sekä puhdistukseen melko arvokkailla kemikaaleilla tai muilla keinoin.
• järvivettä käyttämällä ei tarvetta myös miettiä hygieniapuolta, jos käy välillä uimassa järvessä. Porealtaan käyttö melkein vaatisi suihkun uinnin perään. Lasten kanssa menisi kyllä ihan hermot alvariinsa suihkuissa ravatessa. 
• Pienemmät sähkökulut:
• Palju kuluttaa sähköä vain veden pumppaamisen verran. Poreamme taas arviolta 1-2 euroa/vrk. 
• Sijainti:
• paljun sai sijoitettua suoraan uimarannan viereen eli se tosiaan toimii sen puuttuvan pihasaunan vastineena. 
• lapset voivat hyppiä lämpimästä paljusta viileään järveen ja takaisin, ja äiti voi suorittaa lasten uintivalvonnan lämpimästä paljusta kuikuillen. 
• Hinta:
• hankintakustannukset ovat vain murto-osa porealtaan hinnasta, käyttökustannusten lisäksi.

Paljun haittapuolia taas ovat

• lämmitys on hieman vaivalloista, eikä ilmaista sekään:
• se vie aikaa tunnin pari, ensin palju pitää täyttää ja sitten lämmittää pari kamiinallista puuta eli paljuun ei hypätä ex-tempore kuten porealtaaseen. 
• Lämmitys on toisaalta itsessään helppoa ja siinä voi käyttää myös lapsityövoimaa. 
• vaatii myös laadukkaiden polttopuiden hankinnan, eli niihin menee meilläkin arviolta lähes 100 euroa vuodessa. 
• talvella ei ole juuri tullut paljua käytettyä, kun taas porealtaaseen olisi varmasti tullut hypättyä useamman kerran. 
• Hygienia:
• no, täkäläinen eteläsuomalainen järvivesi on pohjoisen tytölle hieman niinkuin mutaista eli siltä pitää vaan sulkea silmät paljuun mennessä.  Ei myöskään kannata miettiä kuinka kaikki järven pieneliöt riemastuvat kädenlämpöisistä olosuhteista. 

Kävimme Ideaparkissa koeistumassa paljuja Netraudan liikeessä ja  päädyimme hankkimaan kotimaisen Kiramin komposiittilaudalla verhoillun mustan paljun (Comfort L-mallin). Mies halusi ehdottomasti kahdeksan hengen paljun neljän hengen perheellemme, ja vastustin laimeasti ajatusta ylimitoitettuna.

Olin kuitenkin väärässä, sillä tuo isoin palju oli kuitenkin varsin sopivan kokoinen, pienemmässä olisi tullut kyllä saanut vastapäisen henkilön varpaat suuhunsa.  Tässä isommassa lapset mahtuvat sukeltelemaan, eikä jokainen innokkaan pikku-uimarin potku osu omaan leukaan.


Paljun asennuksesta ja käytöstä
Lopulta kävi niin, että porealtaalle varattu paikka talon kupeessa unohdettiin ja palju tulikin puisen rantaterassin yhteyteen, ja upotettiin siihen siltä osin kuin se oli mahdollista. Upeinta olisi ollut upottaa se lähes kokonaan terassiin mutta maan ja viereisen venevajan räystäskorkeus eivät antaneet sellaiselle ratkaisulle myöten. Terassia ei siis voinut oikein sujuvasti korottaa ja maata kaivaessa tulisi myös ongelma veden suhteen, upotus olisi vaatinut syvempää kuoppaa kuin vedenpinnan korkeus järvessä. Vaikka olisihan sellainen kelluva palju aika jännä kokemus.

Lähtötilannetta kaksi vuotta sitten eli kesällä 2018, jolloin oli tehty vasta laiturin loppupää venettä varten.
Sorapedillä rikkaruohonpenteleet rehottivat suodatinkankaasta huolimatta.  

Paljun alla on jo aikaisemmin tehty kunnollinen, täryytetty sorapeti. Paljun pohja oli eristetty, joten emme eristäneet alle jäävää sorapetiä erikseen. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui oikeastaan paljun raahaus etupihalta pientä alamäkeä pitkin paikoilleen mutta siihenkin saatiin ystävällistä naapuriapua, jonka lisäksi sovelsimme DIY-kulkuvälineenä lentokoneiden siirroissa käytettyä ratkaisua.

Nerokas, kolmeen renkaaseen pohjautuva kuljetusratkaisu, saa kopioida olkaa hyvä. 

Asennuksessa piti ottaa myös huomioon kamiinan riittävä turvaetäisyys palavasta materiaalista eli venevajasta, ja toisaalta se ettei kamina olisi myöskään kulkureitillä (eli hiekkarannalla). Etäisyys venevajan kattoon on nippa nappa, eli voi olla että joudumme vielä laittamaan hormiin jatkon tai katosta poispäin ohjaavan putkenmutkan, mikäli asiasta huomautus tulee.

Näillä kriteereillä kamiinalle ei jäänyt sitten oikein kovin montaa vaihtoehtoa, joten parvekkeelta pällistellään sitten kamiinaa. Ehkäpä sen voisi naamioida vaikka seulanpääkivillä, hmm. Onneksi se on edes musta. Mustan kestän.

Terassia tehtiin ennen paljun asennusta paljun kohtaan asti, ja paljun asennuksen jälkeen (ja oli siinä talvikin välissä) sitten viimeisteltiin siperianlehtikuusiterassi paljunkin ympärille.  Talven aikana odotelleista lehtikuusilaudoista päällimmäiset olivat sitten harmaantuneet ja alimmat eli, joten yksi kesä katsellaan räsymattoa paljun ympärillä.

Haastava pyöreä muoto  terassilautoihin saatiin rajattua paljun kantta apuna käyttäen. Terassi odottelee vielä viimeistä viilausta hiekkarantaan rajauksen suhteen. Varmaankin sitten niillä seulanpääkivillä sekin...

Jakkara, käytäntö ennen ulkonäköä. Teoriassa tuosta terassiltakin olisi voinut ylettyä kömpimään paljuun mutta kyllä se jouhevammin käy jakkaralta. Jakkara peittää lisäksi aukon terassista, jonka kautta paljun pääsee tyhjentämään.  

Paljun eteen teimme istutusalueen ikivihreistä Brabant-tuijista ja isommista jasmike ja kanukka-pensaista näkösuojaksi. Toki niiden kasvamisessa menee nyt kesä, ja toinenkin. Alkuperäinen ajatus oli rakentaa terassin ympärille rimoitusta näkösuojaksi mutta kyllä tökkii ajatus yhdenkään ylimääräisen riman maalamisesta. Mielummin kaivelin nurmikosta esiin istutusalueen, vaikka senkin ajatuksen seurauksena kärsi muutamana iltana koko kroppa aivan infernaalisesti.

Lisäksi istutusalue näyttää muutenkin kivalta, se tasapainottaa tontin laitojen isoja istutusalueita tuossa keskellä pihaa. Saattaapi ajan myötä laajentua nurmikkoaluetta kohti sitten esimerkiksi pioneilla.

Paljun lämmitys 35kW tehoisella kamiinalla kylmästä vedestä kestää noin 2-3 h, ja sitä nopeuttaa thermokansi, jonka otimme lisäosana. Kesällä palju lämpenee toki nopeammin sillä pääsääntöisesti käytämme siis järvestä pumpattua vettä, joka pitää suodattaa.

Ensimmäinen suodatin, jonka ostimme hajosi jo viime kesän lopulla, joten tänä kesänä edessä on mahdollisesti sitten kalliimpaan massasuodatinversioon investointi. Tuo ensimmäinen suodatin on kyllä nyt reklamoitu, joten kartoitetaan nyt ensin sen toimivuus kunnolla.

Kannattiko?

No kyllä, ei ole nyt tullut kaivattua varsinkaan kesäaikaan sitä pihasaunaakaan, kun pääsee paljuun lämmittelemään uinnin lomassa. Paljuun on kyllä kerrassaan ihana pulahtaa viikonloppuisin, kun on reuhtonut pihatöissä pitkän päivän.


Paras hetki paljussa on kun jää viimeisenä hetkeksi yksin nauttimaan maisemista kaikessa hiljaisuudessa...lasten käsitys kun paljussa rentoutumisesta on tehdä siellä kaikki mahdolliset veteen liittyvät temput, mitä repertuaarista löytyy, mekastuksella säestettynä.