perjantai 17. tammikuuta 2020

Maalämpötalo - paljonko sitä sähköä oikein kuluu?

Asuimme rakentamisen aikana vuokralla 100 neliön kerrostaloasunnossa, ja siinä sai hyvän kokemuksen kuinka paljon halvemminkin voisi elää kuin omakotitalossa merkittävän kokoista lainaa lyhennellessä ja kylväen rahaa kaikenlaisiin pikku raksa- ja sisustusprojekteihin.

Rahaa kului paljon vähemmän vakuutuksiin, vesimaksuun nyt meni jopa enemmän kerrostalossa,  poislukien naurettava hulevesimaksu (hulevedet imeytetään kivipesään mutta silti maksamme maksun) mutta sähkölaskut ne vasta pienet olivat nykyisiin verrattuna.

Nyt kun olemme tässä pian kaksi vuotta asuneet, päätin kurkistella tarkemmin taloutemme sähkönkulutusta Elenia Aina-palvelun kautta, laskujen sokeana mutta katkerana maksamisen sijaan.

Olimme sopivasti joulun tienoilla kaksi viikkoa pois, ja pääsin arvioimaan sähkönkulutuksen määrää talon perusaineenvaihdunnalle eli maalämmölle, vesivaraajalle, ilmanvaihtokoneelle, kylmälaitteille, ulkovaloille ja muille mahdollisille valmiustilaan jääneille kojeille.

Joulukuussa ei keskimääräisllä ulkolämpötiloilla ollut kuin puoli astetta eroa täällä olomme ja mökkireissumme aikana, joten sen vaikutus oli muutaman kilowattitunnin luokkaa ja eron päätin hyväksyä laskelmissa virhemarginaaliin.

Lähtötietoina vuotuinen sähkökulutuksemme vuonna 2019 oli 15752 kWh. Sitä nostaa omalta osaltaan aina valmis -kiuas, kuivausrumpu ja kuivauskaappi, ja niistä emme aio tinkiä länsimaisen laiskanpulskean mukavuudenhalun vuoksi. Takka on kiertoilmatakka, ja tänä talvena sitä ei juuri ole lämmitetty, viime talvena kuitenkin useamminkin.

Poissaolomme perusteella arvioin käyttösähkön kulutukseksi n. 18 kWh/vrk.

Tällöin talon perusaineenvaihduntaan menisi yli 9000 kWh/v eli lähemmäs 60 % sähkölaskusta. Lämmitettävää nettoalaa on 167 neliötä (180 kellaritilat laskien) + autotalli 51 neliötä, kuutioita toki vähän normaalia enemmän korkeamman kattokorkeuden vuoksi.

Hämmennystä aiheuttaa nyt se, että meidän entinen omakotitalo oli suoralla sähkölämmityksellä (ja takalla) lämpeävä ja sähkölaskumme olivat euroissa tuolloin samaa luokkaa kuin nyt maalämpötalossa. Täh?

Kyllä olin olettanut maalämmöllä tulevan säästöä sähkölaskuissa mutta lienee jäätävän korkeiksi kohonneet sähkönsiirtomaksut nielleet tässä viime vuosina senkin kuvitellun säästön. Fortumin sähköverkkojen myynti oli kyllä yksi viime aikojen suurimmista poliittisista virhearvioista, jonka ovat saaneet tuntea taskunpohjissaan niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin. Kuka tekisi siitä tilinpäätöksen ja arvioisi päätöksen seuraukset?

Kymenlaakson Sähköllä on kotisivuillaan hyvä kulutusarviolaskuri, se osui arviossaan lähes nappiin meidän toteutuneen kulutuksen kanssa. Täältä pääsi näkemään tarkemmin sähkönkulutuksen teoreettista jakoa eri toimintoihin.

Saunomisen osuus on arviossa ylimitoitettu, sillä laitoin lämmityksen päivittäiseksi. Toisaalta kaksi rättipatteriakin kuluttaa sähköä, upotkoon se tässä jaossa noihin saunomiskuluihin.





Taidanpas käydä säätämässä maalämpöpumpun lämpökäyrää vielä pykälän alemmas, ja LVI- urakoitsijakin on pyydetty vihdoin pitämään koulutus järjestelmän toiminnasta. Tällä hetkellä meillä on turhan lämmin kellarissa ja ylhäällä taas viileämpää. Aika jännää etten sanoisi.

Muuta isompaa toimenpidettä tässä ei taida juuri pystyä enää tekemään sähkölaskujen pienentämiseksi muuttamatta elämäntapoja dramaattisemmin.