Kerran vielä - keittiö.

Keittiö on ollut nyt puolisen vuotta ahkerassa käytössä. Lienee aika arvostella sen layout, materiaalit ja koneet.

Sitä ennen kuitenkin vielä käytännön sananen kivitason saumauksista.
Keittiön asennuksen viimeinen vaihe oli saumata tasojen raot, jotta vettä ei pääse runkomateriaaleihin (lastulevyhän siitä turpoaisi) tai roskanmurusia vaikkapa induktio- ja kivitason väliin. Uutena asian opin, että silikonin oltava rasvatonta ja  etikkahapotonta,  muuten se voi reaktiollaan tahrata peruuttamattomasti luonnonkivitason.

En löytänyt ihan heti -lue: ensimmäistä rautakaupasta- sopivaa silikonia (esim. Ottoseal olisi yksi), joten käytimme sen sijaan Bauhausin myyjän suosittelemaan Cascon AquaSeal:ä,  polymeeripohjaista tiivisteainetta, jolla korvattiin silikoni. Mustaa väriä ei ollut tarjolla, piti tyytyä antrasiittiin.

Antrasiittia tosin suositteli laatoittajamme myös mustien ikkunapuitteiden ja harmaan laattasauman saumaamiseen mustan sijaan sanoen, että se on lopulta huomaamattomampi kuin pikimusta sauma.

Kuvassa sauma näyttää salamavalon vuoksi kyllä todella vaalealta mutta on todellisuudessa lähellä tason väriä.

Silikoniin nähden etuna tuolla AquaSealilla oli työstettävyys ja pehmeys, ainetta pystyi rapsuttamaan pois, jos sitä tuli vaikkapa liian leveänä saumana. Muutoin se asennettiin kuten silikoni. Tai näin minä ainakin tein. Pääsääntöisesti yritin siis saada ohutta, huomaamatonta saumaa aikaiseksi ja sain aikaan leveän ja ruman.

Laitoin toki teipitkin mutta niiden poiston jälkeen kun varovaisesti vielä tasoitin teipin rajan, levähti sauma paikoin.

Jäämme odottamaan pidemmän aikavälin kestävyystuloksia tästä aineesta. Kutistuma oli ainakin minusta vähän suurempi kuin silikonilla, mikä kannattaa ottaa huomioon tekemällä kuitenkin riittävän leveä sauma.

No sitten se suuri keittiöarvostelu.

Keittiökalusteet

Hyvää:

Koivuviilutetut vaneriovet ja mustat luonnonkivitasot ovat kauniit, ajattomat ja laadukkaat. Niihin tuskin tulee kyllästymään vuosikausiin. Vanerireunanauhat jaksavat ilahduttaa päivästä toiseen.

Ovien teko oli ilmeisesti kuitenkin haastavaa, sillä eivät ne ihan ilman reklamaatioitta menneet, mutta prosessi hoidettiin toimittajan taholta oikein sujuvasti.

Korkea baaritaso-osa peittää hyvin keittiön näkymät olohuoneesta ja ruokailutilasta käsin  ja saa keittiön näyttämään kalustemaisemmalta puhtaan työtilan sijaan. Korotus syö toisaalta sitten tasotyöskentelytilaa mutta hyvin on mahtunut neljä henkeä häärimään pizzanteossa. On siis sen arvoinen.

Keittiökokonaisuus ennen muuttoa kuvattuna.

Allas-taso ja saareketaso ovat taas tarkoituksella eri korkeudella eli toinen on 85cm ja toinen 90cm korkea. Näin on sekä pätkälle että pidemmälle sopivat työkorkeudet. Silmällä eroa ei kuitenkaan huomaa mutta ergonomiassa kylläkin.

Kivitaso on materiaalina käytännöllinen, kuumat astiat voi laskea suoraan tasolle eikä kosteuttakaan tarvitse pelätä. Kiiltävä taso vaatii toki hieman puunausta näyttääkseen siistiltä. Tässä mentiin ulkonäkö edellä sillä mattahiottu musta taso oli enemmäkin tummanharmaa mutta kiiltävä on sysimusta.  

Tammipuutaso taas tuo lämpöä tilaan. Taso piti kuitenkin käsitellä  moneen kertaan puuöljyllä, ja jokainen käsittely tummensi tasoa. Lisäksi suunnitelmassa ei huomioitu sitä, että puutaso on erivärinen päädystä ja sivusta... Eli hieman harmittaa tuo väriero, joka näkyy tarkkasilmäisille yllä olevassa kuvassa saarekkeessa. Vasemmassa reunassa näkyy tason pääty ja pitkällä sivulla sen reuna, joka on selvästi vaaleampi kuin pääty.  Tasot olisi pitänyt tehdä jiirillä tai vastaavalla kulmalla.
Mutta hyvin taso on kestänyt tuossa päädyssä missä lapset syövät aamupalan ja tasolla voi jäädä hillo- tai maitoläikkä koko päiväksikin.

Pistorasiat sijoitettiin kaikki seiniin tasorasioiden sijaan, jolloin ne eivät syö vähäistä tasotilaa. Tässä myös säästettiin näin ollen taso- ja seinäpistorasioiden hinnan erotuskin.

Välitilan ikkuna on kyllä niitä parhaimpia ratkaisuja keittiössä. Ikkuna on sen verran syvällä ettei sinne juuri roisku vettä altaasta, ja se tuo paljon valoa työskentelytilaan. Taso myös syveni ikkunan myötä noin 85 cm:ksi. Lisäksi ei tarvinnut miettiä sitä klassista kysymystä, mitä laitetaan välitilaan. Välitilaikkunan väärää leveyttä onkin jo käsitelty aikaisemmin, en jaksa enää kirjoittaa siitä vaikka se edelleen vähän rassaa

Ruokakomero on myös keittiön parhaimpia puolia tilankäytön näkökulmasta, yhdellä silmäyksellä näkee kaikki kuivaruokatarvikkeet ja pienemmät koneet. Siellä on säilössä mutta poissa silmistä myös kierrätykseen menevät tavarat, kuten lehdet ja paperit sekä koiranruuat ja rikkaimuri. Tästäpä lisää erillisessä postauksessa.

Ruokakomeron seinän sisään liukuva peiliovi.

Kehitettävää:
Tiedossa oli, että mustassa, sileässä koivupinnassa näkyy hyvin sormenjäljet, mutta perheemme rasvaisten sormien määrä on kyllä vähän päässyt yllättämään itseni. Eikö meillä kukaan muu pese käsiä? Erityisesti sormenjäljet näkyvät tietenkin aamulla, kun aurinko paistaa suoraan oviin. Näkyväthän ne valkoisessa ja aiemmin meillä olleessa mustassa tammiviilussakin mutta eivät ehkä ihan yhtä häiritsevästi.  Tai sitten valaistusolosuhteet olivat toisenlaiset. 

• Jos mahdollista, olisi ehkä hyvä suunnitella keittiö niin, ettei kaapin oviin pääse tulemaan viistoa kirkasta luonnonvaloa. 

Laatikostot ja kaapit eivät ole käytössä täydessä kapasiteetissaan. 

• Vetimettömät laatikot metallisella piilolistalla syövät laatikkojen korkeutta ja esim. roskissysteemi on liian matala ja huonosti toimiva. Piilolista on siis rungossa kiinni ja vie korkeutensa verran tilaa laatikostosta sen yläosasta. 
• Roska-astiat täyttyvät nopeasti ja roskia tipahtaa helposti sekä laatikon pohjalle että rungon sisään, josta niitä saa sitten onkia jos jonkinlaisilla välineillä ahtaasta välistä. Pohjalla oli kiinteä liukuestematto, joka on nyt melkoisen karseassa kunnossa, ja puhdistuskonstit ovat vähissä epätasaisen pinnan vuoksi. Päälle olisi pitänyt laittaa vielä irrotettava suojamuovi, minkä vielä teenkin. 
• Keittiötä suunnitellessa tuli marssiväsymys ja en jaksanut vahtia asioita loppuun asti. Alunperin olisimme halunneet samanlaisen roskasysteemin kuin edellisessä kodissa. Eli halusimme sijoittaa roskikset ylälaatikkoon ja altaan viereen, ei alle. Tällöin roskat voisi pyyhkäistä suoraan tasolta laatikkoon eikä tarvitse kumarrellakaan. 
• Samoin roskis olisi pitänyt olla sellaisella kaulussysteemillä, ettei roskia tipu laatikon pohjalle. 
• Nyt vaihto ei onnistu, sillä altaan sivuilla olevissa ylälaatikoissa on vielä sisällä piilolaatikot. Pitäisi ottaa sitten toinen laatikko pois käytöstä. Saatamme sen kyllä tässä vielä tehdä...
• Saarekkeen ruokailutilan puoleisten kaappien syvyys jäi vajaaksi, mikäli tuli aivan yllätyksenä. Kuvista tätä asiaa ei nähnyt. En huomannut varmistaa, että ne olisivat olleet 60cm syvät, vaan tulivat sitten vain 30 cm syvänä, jolloin saarekkeen sisälle jäi turhaan hyödyntämätöntä säilytystilaa. Saarekkeen keskellä kulkee nyt siis 30cm leveä tyhjä tila ja saarekkeen kaappeihin ei mahdu kokonaisuudessaan kaavailemani tavarat. Keskimmäisestä kaapista toki tilan syö melkein täysin liesituulettimen moottori.

Keittiön allastason alemmat yläkaapit muutettiin loppuvaiheessa korkeiksi. Ehkä näin jälkikäteen olisin jättänyt ne mataliksi ja laittanut tammesta vastaavanlaisen hyllykön kuin saarekkeenkin yläosassa on. Toisaalta taas täyskorkeilla kaapeilla saatiin mahtumaan paljon päivittäisessä käytössä olevia astioita sopivalle säilytyskorkeudelle. Mentiin siis funktio muodon edellä.

Kaapistoissa on tällä kertaa sokkelit, ja se kyllä helpottaa siivousta hyvin. Sopii minusta myös tyyliltään tällaiseen massiiviseen keittiöön. Jos se  taas olisi keveämpi, niin menisin siivouksen lisääntymisen uhallakin avojaloilla. Mutta näkyy se pöly mustassa sokkelissakin.

Keittiökoneet - kuinka toimivat?

AEG:n tasosta nouseva liesituuletin on tehokas. Meillähän se on kytketty hormiin, joka kiertää lattian ja alakerran kautta takaisin yläkatolle. Hormin läpiviennin ja liitoksen teko aiheutti kuitenkin sellaisia epätoivon tunteita, että mietittäisiin ratkaisua kahdesti tai ainakin mitattaisiin läpiviennin paikka millilleen oikein lattiavalun yhteydessä.

Liesituuletinta säädetään kosketusnäytöllä, joka reagoi hitaasti tuulettimen sulkemiseen. Pitänee ehkä lukea käyttöohje tai uskoa että vika on omissa  huonon ääreisverenkierron omaavissa sormissa. Olen kyllä ollut myös huomaavinani, että se sulkeutuu parhaiten, jos sitä yrittää sulkea suoraan sammuttamisen perään eikä sitten vähän myöhemmin. 

Induktiotaso toimii hyvin 90 cm leveänä, eikä ei tarvitse kurkotella kiehuvien kattiloiden ja pannujen ylitse. Ainoa huoli on, että onhan tuo induktiotason mitta standardi, jos/kun sen joutuu joskus vaihtamaan. Ei paljon naurata, jos kivitaso menisi sen vuoksi vaihtoon.

• Liesitason olisi voinut upottaa pöytätason tasalle, joten harmittaa hieman kun ei huomannut sellaista ratkaisua. 

AEG ns. XL  koon astianpesukoneeseen mahtuu huonosti meidän astiat, kuten yhtään korkeammat lasit tai Iittalan Teeman isoimmat lautaset, puhumattakaan paksummista ruokailuvälineistä kuten Hackmannin Elegiasta, jotka eivät (kolmannella) ylätasolla olevien pidikkeiden väliin. Korien korkeuden säädöstä ei ole asiaan apua.  Näitä ongelmia ei ollut edellisessä Siemensin koneessa eikä sitä edellisessä AEG:n koneessakaan. Ihmeellinen suuntaus ottaen huomioon, että lautastenkin koot vain kasvavat.

Siemenisin uuninkin käyttö vaati ohjeiden lukua. En tajunnut ensimmäisellä kerralla, että se piti vielä käynnistää erikseen start-napista vaikka olisihan tuon toki voinut päätellä, koska sellainen nappi nyt oli olemassa.  Ensimmäinen peltileipä ei kyllä aivan onnistunut nappiin sitten. Pyrolyysitoimintoa ei ole tullut vielä testattua mutta nyt alkaisi kyllä olla jo aika sillekin. 

Siemensin mikro on toiminut ihan kuten pitääkin ja on todella tehokas sekä tilava. Sinne mahtuu hyvin kaksikin lautasta yhtäaikaa lämmitykseen, mikä on lasten ruokia lämmittäessä selkeä etu. 

AEG:n jääkaappi ja pakastin eivät juuri intohimoja herätä suuntaan tai toiseen, ihan perushärvelit joihin on toistaiseksi mahtunut riittävästi ruokaa. Integroitu ovi on tosin aika tiukka varsinkin pakastimessa, ja kun kisko oli asennettu pakastimeen sentin verran väärin, ponnahti ovilevy pari kertaa kaapin ovesta kokonaan irti aiheuttaen melkoisen mielipahan kuopuksessamme, joka luuli hajottaneensa oven. Eräs kätevä ystävämme sen sitten fiksasi kesävierailullaan, eikä ovi ole sittemmin aiheuttanut draamaa kotielämässä. 

Lasketaanko hana koneeksi? Tapwellin hanan kanssa meillä on ollut ongelmia mutta ovat hoituneet takuun kautta hyvin. Hana itsessään on kaunis mutta kuten 30 vuoden unelma-blogissakin päiviteltiin, on meilläkin ollut tottumista hanan aukaisuun oikealla kädellä sivusta. Niin sekä perheen oikea- että vasenkätisillä. Muutaman kerran ovat hihat kastuneet...

Blancon musta komposiittiallas on aivan loistava. Helppo puhdistaa mikrokuituliinalla pyyhkäisemällä. Ainoa miinuspuoli on se, ettei siihen saa kiinni magneetilla toimivaa Magisson rättitelinettä. Että missä sitä tiskirättiä nyt säilyttäisi? Roikkuu tällä hetkellä s-koukussa tiskikaapissa. Mikä on minusta edelleen ihan ehdoton kapistus. Siellä on hyvä säilyttää myös mittava vesipullovalikoima ja talouspaperit ylimmällä hyllyllä...

Valaistus onnistui varsin hyvin. 
Ledvalaistus onnistui varsinkin kaapin päälle. Himmennettävä 4000 K nauha laitettiin yläkaappien päälle, siellä olevan tammipuusoiron sivuun osoittamaan suoraan peräseinään ja se valaisee hienosti yläosan.

Saareke taas valaistaan riippuvalaisimilla, ja kolmen lampun teho riittää hyvin työskentelyyn. Liesituulettimestahan saa myös säädettävää valoa lisäksi

Sokkeleissa on myös tunnelmavalot lednauhasta, nämä ovat usein illalla käytössä. Näiden värisävy oli muistaakseni 2700 K eli lähempänä hehkulampun valoa.

Lisäksi meillä on tiskitason päällä kaksi eri ledvalaistusta. Savon kaukosäätimellä väri- ja tehosäädettävät spotit ovat ylempien yläkaappien pohjassa sekä led-nauha alempien yläkaappien pohjassa.  Teho riittää juuri mutta ei haittaisi jos olisi vielä kirkkaampikin, sillä musta kivitaso imee kyllä valoa.

Keittiön ikkunoiden yläpuolella katossa on epäsuorana yleisvalona himmennettävä 4000K lednauha, ja se toimii hyvin aamuisin. Käytännössä se vahvistaa ikkunasta tulevaa luonnonvaloa, ja sillä saa myös valaistua koko keittiötilan tehokkaasti aamutoimia varten ilman että häikäisee vielä heräilemässä olevia silmiä.

Sanoisin, että saatiin aika monipuolinen ja riittävä valaistus kyllä toteutettua. Voi taputtaa itseään olalle.

Ja se baarijakkarainvestointi.

Baarijakkaravaihtoehdoista tilattiin lopulta Muuton Fiber-tuoli konjakinvärisellä nahalla ja mustilla metallijaloilla. Kyllä minä hämmästyin, kun laatikosta kuoriutuikin esiin tummanharmaat, eikä mustat jalat. 

Tarkistin kyllä vielä että tilaus oli toimitettu varmasti oikein, ja kyllä vain sitten oli taas niin, että toisen tummanharmaa oli toisen musta. No, tämän kosmeettisen yllätyksen kanssa me elämme kyllä. 

Muutoin jakkarat ovat oikein hyvännäköiset ja myös mukavat istua, mikä ei aina ole itsestäänselvyys.  

Istuinkorkeus on se korkeampi standardi eli  75 cm, joten jakkaralle ei tule kyllä heilautettua tätä alle 160 cm vartta yhtä kepeästi kuin aikanaan baaritiskin jakkaralle viikonloppuna. Ennemminkin sille pitää nykyään vähän niin kuin kammeta itsensä ja huokaista tyytyväisenä kun vihdoin keikkuu tuolin päällä.

Jakkarat mahtuvat tason alle piiloon kokonaisuudessaan.