sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Raksapäiväkirja vko 51: mustia väliovia ja pallolamppuja.

Käyttöönottotarkastusviikko alkoi maanantaina ilmanvaihtoventtiilien asennuksella.  Yläkertaan tulivat ne mustaksi maalamani venttiilit ja alas valkoiset. Venttiilien maalaus aiheutti aivan varmasti muutaman harmaan hiuksen lisää. Ensimmäiset löytyivät siis tämän rakennusprojektin aikana. Ja olen aivan vakavissani.

Maalasin siis iv-urakoitsijalta etukäteen saamiani Fläkt Woodsin venttiilejä ensin Mastonin spraymaalilla, ja sen helmeiltyä pinnalla kokeilin Tikkurilan Helmi pohja- ja pintamaalia. Edelleen maalit kuoriutuivat suoraan irti, jos edes tarttuivat kiinni. Putsasin pintoja tärpätillä ja hionkin. Ajattelin että niissä oli linjalta jäänyt jotain suojaöljyjä pintaan.

Kolmannen kerran jälleen luovutin ja kävin tutkimassa nettisivuilta, että mitäs perskelettä nämä venttiilit oikein ovat. Täällä ilmoitettiin, että niissä on likaa hylkivä nanopinnoite...saahan niitä yrittää sitten maalata.

Sain sitten uudet perusventtiilit, ja nielin tappion (johon en omasta mielestäni kyllä ihan syyllinen ollut) niiden kustannuksen muodossa. Putsasin nämäkin ensin tärpätillä ja suihkuttelin sitten Mastonit pintaan. Johan tarttui.


Itse jatkoimme viikolla mm. parketin asennusta lasten huoneisiin, oviasennuksia sekä tilojen siivousta ja raivausta. Käytin pelkästään sunnuntai-iltapäivän ikkunoiden pesuun, ja sain siinä ajassa puunattua kaikki ikkunat, yläkerrassa, sisäpuolelta. Ne piti putsata kolmeen kertaan. Ensin kuivalla mikrokuituliinalla pölyt pois, seinistä samoin, sitten pesin kostealla mikrokuituliinalla ja lopulta vielä ikkunanpesuaineella. Nyt näkee tosi hyvin miten likaiset ikkunat ovat ulkopuolelta.

Lamppuja paikoillaan. 
Asentelimme myös muutamia lamppuja, ne vaativat vähän värkkäystä ja sähköasentajan konsultaatiota ennen sitä.

Näyttää lamppumaailmassa olevan yleinen käytäntö, että valot myydään esim. sokeripalalla varustettuna tai kiinteällä kiinnityksellä valorasiaan. Kattovalorasiat taas ovat järjestään nykyään pistokkeellisia. Onneton yhtälö.

Frandsenin kiinteästi rasiaan kiinnitettävät pallovalot saarekkeen päälle eivät sähkärin mukaan  istuneet reikien vuoksi nykyiseen rasiaan ja piti vaihtaa niihin a) muovinen kupu ja b) valopistoke.  Näyttävät nyt sitten tuolta:



Ruokapöydän päälle en löytänyt valmiina sitä haaveilemaani lamppusettiä, joten tein sellaisen sitten ihan itse Clas Olsonista hankkimistani eri tarvikkeista, joille näytin vähän mustaa spraymaalia. Tästä tulee hyvä tunnelmavalo, ja kirkkaampaa valoa saa sitten epäsuorasti lednauhoista.

Tuohon valmiiseen kanteen sai 5 valaisinta mutta mielellään olisin vielä ainakin kaksi laittanut lisää.
Lamput ovat vielä kerällä ylhäällä turvassa raksailulta ja muutolta.

SLV:n spotit saapuivat vihdoin ja näyttävät tältä. Olivat ihan halvatun kalliit ja ei kuitenkaan näytä yhtään sen kummemmilta. Oliko tässäkään nyt yhtään mitään järkeä? Miksi neliskanttiset valot maksavat enemmän kuin pyöreät?



Ulkovalojakin saatiin muutama paikoilleen, ei kylläkään käyttöön:



Erittäin rajatulla kuvakulmalla meillä näyttää hyvinkin valmiilta.


Mutta toisaalla näyttääkin tältä.

Yläkerran väliovet ovat kerrassaan hienot.


Koivuiset väliovet saapuivat Vihannolta. Yläkertaan, jossa oviaukot olivat puuta ja oikean kokoiset, ovet oli todella nopea asentaa. 

Laitoimme listat ensin valkoisena, koska olin katsellut kuvia värillisistä ovista, ja todennut, että värillisillä ovilla seinän väriset listat näyttivät paremmilta ja huomaamattomammilta. Alunperin ajatus oli tehdä ovet jopa listattomina tai pienillä listoilla.

Valkoiset mdf listat...

Valinta oli väärä, mustat listat olivatkin tyylikkäämmät näiden ovien kanssa. Vaihdettiin ne sitten. Muutoinkin on alkanut näyttää siltä, että ovilistat ovatkin ihan jees, kun ei tämä kovin minimalistinen koti ole. Sopivat tuohon rimakattoon.

vaihtuivat mustiin mäntylistoihin.

Ja samaan tyyliin aloitettiin myös DIY-seinän sisään liukuvien ovien aukkojen listoitus.
Tässä listat aukon ulkopuolella.

Lasten huoneet parketoitu.

Parkettia jäi kaksi lankkua yli vaikkei hukkaa tullut juuri yhtään. Tässä herää kysymys tuliko sitä liian vähän vai ovatko tilat isommat kuin suunnitelmissa?

Taas tapellaan liian matalien oviaukkojen kanssa...Jii joutui jälleen lyhentämään karmeja yläosista.
Oviaukkojen keskelle tulee vielä seinänpätkä.

Meillä on kuitu muttei yhteyttä.
Kävin myös absurdin keskustelun Elisan kanssa. Meillä on nyt todistettavasti valokuitu ja kaapeli- tv mutta nettiyhteyttä ei voi tarjota. Miksi, no koska teille ei ole saatavuutta. Jaa. Voimme kyllä tarjota teille siitä huolimatta Elisa Viihde-paketin. Kun minua kiinnostaisi nyt kuitenkin vain se nettiliittymän hinta ja tyyppi. Palaamme asiaan, kunhan teillä on joskus nettiyhteyssaatavuus.

Nettiä odotellessa ehtii nostaa ketarat kattoon ja nauttia kevätauringosta.

Tämä olikin sitten viimeinen raksapäiväkirjapäivitys, sillä seuraavalla viikolla on tiedossa muutto.

perjantai 23. maaliskuuta 2018

Muuttolupa omaan tupaan.

Lähes kaksi vuotta sitten ostimme tontin.

Aika tarkalleen tasan vuosi sitten saimme rakennusluvan.

Kuokka iskettiin maahan 51 työviikkoa sitten.

Tänään pidettiin osittainen lopputarkastus ja saimme luvan rakennuksen käyttöönottoon eli muuttoluvan.

Ei siitä  juuri sen enempää, sillä tarkastuksen hoiti sujuvasti vastaavamme kunnan rakennustarkastajan kanssa. Puutelistalle jäi jälkitoimitettavaksi

  • autotallin sähköpöytäkirja (sattuneesta syystä tekemättä)
  • hormin tarkastusasiakirja (oli unohtunut) sekä 
  • hormin tyyppikilven kiinnitys hormiin. 
    • Sen olin laittanut toivekkaasti vain mappiin, koska kilvelle ei ollut mitään järkevää paikkaa takassa. Nyt sille on keksittävä paikka, järkevä tai järjetön.
Parvekkeen väliaikaiset kaiteet myös hyväksyttiin, kunhan ovat väliaikaiset. Ja ovathan ne.

Sanoinko kuitenkin:  

Se on siinä! Hurraa!



Jotta tässä pysyisi jalat maassa, kirjaan tähän meille tämän hetkisen To do-listan (ihan kuin ne nyt muutoin unohtuisivat...) ja  joista osa töistä tehdään vielä ennen muuttoa:
  • väliovien asennus loppuun
  • lasten huoneen parketin asennus loppuun
  • 2 mh lattialistojen asennus
  • sisäportaiden tasoitus ja pinnoitus matolla
  • laattalattioiden lattiarajojen viimeistelyt alakerrassa, ja silikoniliikuntasaumat
  • saunan panelointi ja lauteet
  • psh katon panelointi ja valojen asennus
  • säilytyskalusteet ja järjestelmät 
  • lasten huoneen kevyt väliseinä
  • etupihan raja-aita
  • autotallin ja varaston väliseinä, kurapiste sekä vastaavat lvi- ja sähkötyöt
  • varaston oven maalaus ja aukon viimeistely
  • parvekkeen lattiat ja seinien rimoitukset
  • parvekkeen ja terassin katot sekä lamput
  • ulkovuorauksen viimeistely ja maalaus kertaalleen
  • ulkoporrasmuottien purku ja betonikäytävien käsittely
  • ulkorappaus (ulkoistettu)
  • roskakatos
  • ihan kaikki muut pihatyöt 
  • pihasaunan rakennus
  • hirsimökin kunnostus ulkoa ja sisältä
  • venevajan kunnostus
  • laiturin rakennus
Huokaus. Ei tämä puurtaminen kuulkaat siis tähän lopu mutta muutto siivouksineen lähtö- ja tulopäässä hoidetaan jossain välissä, ja sitten jatketaan taas tuosta listasta eteenpäin. 

Muuttoa onneksi helpottaa se, että puolet omaisuudestamme on ollut 1,5 vuotta pakattuna varastossa valmiina.

Kysymys kuuluukin (ainakin Marie Kondolta), että kuinka tarpeellisia ne kaikki tavarat sitten oikein edes ovat kun niitä ilmankin on selvitty?

Mutta varmasti odotettavissa on myös iloisia jälleennäkemisiä.

Tällä hetkellä, raksan pölymäärää katsoessa sydäntä kuitenkin lämmittäisi eniten, että jonnekin hillottu, ei niin pieni ja huomaamaton höyryimuri putkahtaisi mystisesti esiin...

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Hiidenpesä sisustaa: tv-tasounelmia.

Siihen on näköjään syy, miksi tv-taso vaihdetaan vain 20 vuoden välein. On yksi kalleimpia huonekaluja taloudessa sohvan ja sängyn ohessa.

Edellinen taso oli todellakin ostettu vuonna 1999, ensimmäisen vakityöpaikan palkkarahoilla...se jätettiin talon myynnissä ostajille, sillä emme löytäneet sille väliaikaista säilytyspaikkaa koon vuoksi.

Ja epäilimme myös ettei se kestäisi enää yhtään muutto-operaatiota. Muutoin se olisi voinut jatkaa oloaan uudessakin kodissa. Oli edelleen täysin modernin näköinen, ainakin omissa silmissäni.

Mutta talon ostajien ilahtuneista ilmeistä päätellen se taisi jäädä hyviin käsiin.

Uuden tason hankinta on siis edessä, ja jälleen ankaran kuukkeloinnin jälkeen iskin silmäni Scanwoodin Kajoon. Sitä saa eri väreissä ja vaihtoehdot voisivat olla musta tammiviilu tai kuvan ratkaisu tammisena.  En vaan osaa päättää, kumpi kävisi paremmin tilaan eli olohuoneeseen.

Hinta on pöyristyttävä mutta jos sitä loppuelämän katselee, niin eihän tuo vuosikustannus kummoinen ole. Sitäpaitsi, vastaan tuli vielä kalliimpiakin vaihtoehtoja.

Saisko sen käsitellä investointina ja tehdä poistoja verotuksessa?

Scanwood Kajo tammisena (kuva kaluste10.fi)
Täytynee lähteä tarkistamaan tuote ihan liikkeeseen. Yksi standardipituus on 180cm  mutta meillä voisi olla 220 cm pitkäkin taso ja näitä ilmeisesti saa ihan mittojen mukaan. Toisaalta, voi olla vähän ilmavamman näköinen jos taso ei ole ihan koko seinäkkeen leveydeltä.

Alunperin oli tarkoitus rakentaa tv-taso Ikean Beståsta. Mutta peilikaapinhakureissulla selvisi, että runkoa ei olekaan saatavan mustana, vaan wengensävyisenä. Ja tammisävy taas on hyvin vaalea tammi.

Voisihan runkoa toki tuunata, asentaisi vaikka mustaa lasia sivulle?

Lisäksi itseä (Jiin varsin suureksi ihmetykseksi) häiritsee valkoisella seinällä roikkuva iso musta tv johtoineen ("mutta niitähän on vain muutama?") Haluaisin rakentaa tv:n taakse jonkun mustan seinäkkeen, johon töllö maastoutuisi, ja jonka taakse saisi myös johdot sitten piilotettua. Kiviseinään taas emme halunneet tehdä mitään reikiä tv:n johtojen kuljetusta varten, sillä se lukitsisi tv:n paikan sitten yhteen kohtaan.

Taustaseinäke voisi olla lasia, rimaa, vaneria tai jopa maalattu. Ehkä jotain valmista sisustuslevyä.

Noista Ikean laatikostoista oli tarkoitus rakentaakin alunperin jotain tämän tyylistä. Eli kapeat  seinään kiinnitettyt kaapit sekä tv:n ylä- että alapuolella.

Ei ole sekään vielä ihan poissuljettu mahdollisuus.  Pihistä vai panosta?


Musta lasilevy tv:n takana.
(Kuva https://homeadore.com)

Kapeat hyllyköt tv:n ylä- ja alapuolella
(Kuvan lähde tuntematon)





















Täällä Pinterest-tilillä lisää vastaavia ratkaisuja.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Raksapäiväkirja vko 50: väliovia ja listoja trooppisessa tunnelmassa

Viideskymmenes rakennusviikko pyörähti sitten käyntiin.   Ulkopuolisia työmiehiä ei enää ole, nyt puristetaan työt loppuun sitten itse. Aika paljon olisi kaikkea pientä väkerrettävää ja vähän isompaakin asennettavaa. Toisaalta taas ei juuri mitään, joka enää estäisi asumista talossa. Selviää ensi viikon käyttöönottotarkastuksessa.

Saimme viikon alussa myös korjauksessa olleen porraskaiteen a.k.a kalterin portaiden ja katon väliin. Työmaaturvallisuus parani merkittävästi ja sydän ei enää mene sykkyrälle, kun seuraan lasten ja koiran kilpajuoksua rappusia alas. Enää puuttuu siis porrasmatto, ja ovat nekin valmiit.

Välioviasennuksia mittavirheelliseen oviaukkoihin ja erinäisiä epäonnisia ovihelahankintoja.
Jii ähersi väliovia paikoilleen alakerrassa viikolla, ja olin kuulevinani jonkun verran sadattelua omien sadattelujen lomasta, kun kiinnittelin vielä viimeisiä lednauhalistoja pesuhuoneeseen ja tiivistelin laattalattioiden saumoja seinänvierustoissa.

Tahti oli kaksi iltaa per ovi  vaikka ei ihan elämän ensimmäistä  eikä sitä toistakaan ovea asennettu. Ei siis ihan mennyt homma putkeen.

Alakertaan tilattiin  ihan perusvalkoiset laakaovet Jeld-weniltä, sitä vähän stydimpää mallistoa ja niistäkin 2 desibeliovina tekniseen tilaan ja monitoimihuoneeseen. Ylös tilattiin mustat koivupintaiset ovet  ja näitä vielä odotellaan.

Perusvalkoinen tarkoittaa sitten luonnonvalkoista noihin seiniin ja eritoten valittuihin supervalkoisiin  mdf-listoihin verrattuna mutta eikös se olekin juuri tanskalaisen valkoisen sisustuksen salaisuus, montaa eri valkoista sävyä yhden sijaan.  Eh... olisikohan ollut sittenkin parempi lopputulema jos olisi valinnut listat oven, eikä seinän sävyn mukaan?

No, eipä nuo listat juuri näy kuin vessassa ulospäin, ja muissa huoneissa ne ovat aika lailla piilossa huoneen puolella, sillä ulkopuoli tehdään listattomana ikkunoiden tyyliin. Tasoittajat tekivät meille oviaukkoihin kipsilevysmyygit, jotka tiivistetään vielä karmeja vasten akryylillä. Aika näyttää kestääkö akryylisaumat sitten repeilemättä.

Karmit olisi voinut asentaa jo tasoitustöiden yhteydessä ja sitten olisi vain tarvinnut jännittää, että mahtuuhan ovi varmasti auki, kun lattiapinnat on asennettu. Ei otettu sitä riskiä, ja onneksi, kuten tekstistä myöhemmin selviää.

Tärkeysjärjestyksessä asennuksissa ensimmäisenä oli itseoikeutetusti pikkuveskin ovi.

Vessan oviaukkohan  oli  jostain syystä 820 leveä. Karmin ja seinän välissä on niin iso aukko, että oli pakko tiivistää ja äänieristää se vielä uretaanilla. Villa olisi ollut toinen vaihtoehto, ja äänieristykseltään parempi mutta urtsilla nyt sai sitten vielä vähän lisäkiinnitystä ovelle karmiruuvien tueksi.

Vessakin eteni, koottiin ja asennettiin se Ikean ihan asiallisen oloinen peilikaappi, sekä Inarialta tulleet mattavalkoiset lasiliukuovet. Ne ovat oikein kivannäköiset mutta jonkinlaiset asennusohjeet olisivat kyllä nopeuttaneet asennusta.
 Täältä puuttuu oikeastaan enään vain valot ja pientä viimeistelyä. 
No ei sujunut seuraavankaan välioven kanssa kuin Strömsössä. Tässä tapauksessa taas oli tiedossa, että monitoimihuoneen kantavaan seinään tehty oviaukko oli 1 cm liian matala....ilmeisesti lattiavalu oli tehty sitten liian korkeaksi. Tänne tilattiin desibeliovi Jeldweniltä ja sen karmi mahtuikin juuri paikoilleen mutta ovi ei. Alahuullos otti kiinni parkettiin.  Voi halvatun halvattu.

Taas olisi pitänyt osata tämäkin tarkistella heti valun jälkeen mutta olisiko sekään auttanut, sillä valun alla lattialla on lämmityskaapelit ja mitään ei oikein ollut tehtävissä? Oviaukon yläosassahan on siis metallinen ylityspalkki.  Mikä meni vikaan? Oliko valukorko merkitty väärin, olivatko eristeet liian korkealla, valettiinko lattia liian paksuksi?

No siinä sitten hetki äimisteltiin miten tämä tämäniltainen raksaongelma ratkaistaan. Oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: lyhentää ovea alhaalta tai karmia ylhäältä. Valittiin sitten jälkimmäinen ratkaisu ja sirkkeli soimaan.

Ei tarvitse ihmetellä mihin ne työtunnit oikein tuhrautuu, toisten (kalliilla palkattujen ammattilaisten) virheiden korjailuun.

Suorastaan hirvittää seuraavien ovien asennus, sillä aukot ovat vielä 1 cm matalammat. Joudutaanko vaihtamaan ovet arvokkaisiin mittatilausoviin...

Desibeliovi aulan puolelta listattomana.

Listojen kanssa sisältä päin katsottuna.

Ovenkahvoisiksi valikoitui saituuskohtauksessa Cellon hopeanvärinen kahva (kuten ikkunoissa ja ovissakin oli tullut) ja vastaavat vessanlukot ja peitekilvet. Vessalukko oli aika susi, väännin oli irtonainen ja jäi heti käteen. Erikoista suunnittelua, varsin huono käyttäjäkokemus. Piti liimata se itse paikoilleen sitten.  Pistin silikonilla paremman puutteessa ja nyt se väännin joustaa silleen jännästi, jos sitä vetää ulospäin.



Nuo ovenkahvathan voivat näemmä maksaa mitä tahansa 9-99 eurooon. Otettiin sieltä alemmasta kvartaalista sitten omamme. Kahva oli onneksi ihan asiallisen oloinen ja näköinen, toisinkin kuin lukkokaverinsa.

Mietiskelin  hopeanvärisen lisäksi hetken myös valkoisia ja mustia kahvoja oven värien mukaan, mutta sitten niitä olisi ollut vähän joka lähtöön, joka ovessa vähän erilainen.  Sen enempää en jaksanut tätä asiaa enää pohtia tässä vaiheessa, kun oli akuutti tarve saada ne kahvat hankittua.  Jos olisi suunnitellut tämänkin hyvin ja ajoissa, olisi laittanut kirkasta kromia joka metallimateriaalipaikkaan, hanojen mukaan siis. Mutta ei sitä ikkunoita tilatessa osannut ja jaksanut ajatella näin pitkälle asti.

Semmoinen huomio tuli tehtyä, että väliovenkahvat on pääosin mitoitettu 40mm paksuille oville mutta esim. yläkerran mittatilausovet ovatkin 45 mm. Rautakauppamyyjä neuvoi ostaamaan sitten pidemmät oviruuvit, jotka joutuu lyhentämään mittaan. Saa nähdä onnistuukohan tämä kuitenkaan näin helposti vai tuleeko tässä esim. karan pituuden kanssa kuitenkin ongelmia... keräilen henkisiä voimia kohtamaan mahdolliset uudet probleemat.


Kuuma vettä mutta vääriin putkiin, sekä kuitukaapelia.
Valokuitu vedettiin tekniseen tilaan tontin nurkalle jätetyn suojaputken kautta. Urakassa vierähti tosiaankin hetki, sillä maata sulateltiin siellä täällä, jotta kaapeli saatiin vedettyä talolle asti. Jostain selvittämättömästä syystä johtuen Elisa ei ollut aikanaan vetänyt myös meidän tontille kaapelikieppiä vaan se piti kuljettaa joltain kaapelikaapilta sitten meille asti. Itse suojaputkihan kulki tontin vierestä ja ilmeisesti sitten osin tontin allakin. Eipä tuo rasite kyllä missään kiinteistörekisteriotteessa näkynyt mutta hyvä tietää.

Sähkäri tuli päiväksi hommiin tällä viikolla.  Saatiin yläkertaan vähän lisää valoa ja keittiökoneet ja lisää pistorasioita käyttöön.  Ei kuitenkaan saatu edelleenkään valoja käyttöön alakerrassa, ja siellä pitää askaroida raksavalojen varassa. Homma jatkuu ensi viikolla ja aika paljon töitä jää näemmä käyttöönottotarkastuksen jälkeen tehtäväksi.

Asentaja sai myös aikaan trooppiset lukemat alakerrassa asennettuaan maalämpöpumpun termostaatin anturin väärään reikään. Lattiaan alkoi puskea yli 50 asteista vettä eli käyttöveden lämpötilan mukaista vettä. Parketti ja laastit tykkäsi varmasti kyttyrää, sillä lattia oli niin kuuma ettei siinä kestänyt seistä kuin hetken paikallaan. Olen aika varma, että turvakenkäni elikäs crocsit jopa hieman sulivat lämmön vaikutuksesta.

Asia saatiin onneksi korjattua nopeasti mutta vaati perjantai-iltana hätäsoiton putkarille ja sähkärille. Ja mitäs luulette kauan kestää, että kivitalon kellari jäähtyy taas inhimillisiin lukemiin....

Viikonloppuna sitten ihmeteltiin miksei hanasta tule kuitenkaan lämmintä vettä, kun sitä nyt  oli selvästi tarjolla?  Syyksi selvisi se, ettei maalämpöpumpussa oltu otettu erikseen käyttöön käyttöveden lämmitystä varaajalle. No alkoi sitten lorista vesi varaajaan, ja nyt pitää jännittää jos lattialämmityksen paineet laskevat liian alhaisiksi ja mistä niitä oikein sitten lisätään?

Todella ahdistavaa, että kellari on täynnä vehkeitä, joista ei (optimistisesti ) vielä ymmärrä yhtikäs mitään mutta jotka väärin toimiessa voivat saada melkoisia ongelmia aikaan.

Viimeistelyhommia seinän ja lattianrajassa eli minilistoja ja listattomuutta. 
Aloittelin laattalattioiden ja seinien sauman rajausta akryylimassalla yläkerrassa. Laatathan eivät ole ihan seinässä kiinni vaan reunassa on liikuntasauma. Koska kivitalokin elää pitkään.

Suunnitelma on siis saumata reunat massalla ja vetäistä tuon seinän alaosa vielä kerran 10 cm karvamatomaalitelalla läpi. Vaikka maalareille sanottiinkin, ettei listoja tule, on osa alareunoista kuitenkin vähän epämääräisesti maalattu ja tasoituksiakin joutui paikkailemaan.  Joka tapauksessa maalauksen jälkeen on tullut niin paljon kolhuja, että tela ja tasoitteet oli otettava esiin.


Lähtökohtaa ennen massausta ja maalausta.

Koska olen amatööriakryylimassaaja, teippasin tuon rajan kapealla maalarinteipillä sekä seinästä että laatasta ja ruutasin tuubista akryylimassaa teippien rajaamaan saumaan. Sen vedin sitten sileäksi sähköjohdon pätkällä. Irroittelin teipit saman tien.

Nurkat menivät aika lailla samaan tyyliin, vähän huolellisemmin vain. Aloittelin homman varuilta ruokakomerosta vaikka tulihan sitä tuubilla ruutausta jo harjoiteltua kun tiivistin betonilaatan reunoja.

Muutamista kohdista sauma oli kuivuttuaan hieman revennyt mutta päätin sitten hetken kiroiltuani antaa saumojen olla vaikka vuoden, ja korjata kerralla kaikki haljenneet kohdat. Jos menee oikein pahannäköisesti, varaudutaan laittamaan pienet listat sitten laatoittuihin tiloihinkin.

Jotenkas sitten teipattiin taas lattianraja, ja alaosa kerran runsaalla maalilla läpi. Ikkunan ja laatan saumat tulee vielä laatoittajamme saumaamaan mustalla silikonilla.
Akryylisaumat laitettu ja maalaussuojateipit asennettu.

Valmista seinänvierustaa olkkarissa.

Parkettitiloihin etsimme jotain pientä neliönmallista listaa. Johtuen kuitenkin 10-15 mm liikuntavarasta oli riittävän paksua listaa vaikea löytää. Valikoimme lopulta varjolistan, jossa kulkee siis pieni ura. Joka arvattavasti kerää sitten kaiken pölyn. Kerää ne listat kuitenkin eli listaimurointia ei voi välttää. Lasilista olisi ollut parempi mutta liian kapea meille. Olisi ehkä pitänyt uskaltaa laittaa vähän kapeampi liikuntavara, niin lasilistakin olisi käynyt.

Viittä vaille valmis monitoimihuone.
Listat kiinnitettiin muutamalla liimatipalla.
Ikkunoiden ja kynnyksen eteen pitää löytää vielä kapeat listat.

Parvekkeelle askaroitiin väliaikainen kaide ja postilaatikko asemoitiin paikoilleen.
Jii laitteli parvekkeen päätyihin, jonne tulee joskus pystyrimoitus koko matkalle, väliaikaisen kaiteen kakkos-kakkosesta. Teki mieli maalata se keväällä, sillä vähän epäilyttää, että tuota kaidetta katsellaan vielä toinenkin talvi...ei taida olla rimoituksen teko ihan prioriteettilistalla kärkipäässä.

Menetkö sinä läpi käyttöönottotarkastuksesta?

Postilaatikko jäi sitten asentamatta, kun maa oli vielä sula. Laitettiin se väliaikaisesti yhteen valuharkkoon. Katkesi siinä yksi pitkään palvellut Marttiinikin vähän jäiseen styroksiin kovertaessa.  Asennettiin laatikko Postin ilmoittamaan paikkaan tien varteen, ja katsotaan sitten uusien naapuritontin rakentajien kanssa tarkemmin sijainti keväällä.

Siinä on mutta pysyykö?

No, olipahan taas viikko. Tuntuu ettei mitään edistyksellistä oikein tapahtunut mutta näiden merkintöjen perusteella on kyllä taas ahkeroitu kaikki vapaa-aika. Voi tänäkin iltana kaatua puolikuolleena sänkyyn. Ja miettiä mitä ongelmia ensi raksaviikko tuo ratkaistavaksi.

torstai 15. maaliskuuta 2018

Betoniportaiden pinnoitus matolla - suunnitelma



Betoniset Elemento-portaat on päätetty pinnoittaa mustanpuhuvalla matolla. Tämäkin materiaali piti päättää jo aikapäiviä sitten, ihan rakennesuunnitelmavaiheessa. Vaikutti ilmeisesti niin kuormituslaskelmiin kuin porrasasennuskorkoon.

Hetkellisesti tässä kyllä on kuitenkin tullut horjuttua myös sen suuntaan, että laitettaisiin laskelmista huolimatta laattaa, kiveä tai puuta, sillä sopivan mattomateriaalin löytäminen on ollut todella aikaa vievää, suorastaan epätoivoista.

Ajatuksena kun oli vielä asentaa matto itse, eli piti miettiä myös asennuksen helpoutta eikä vain materiaalin ulkonäköä. Kompromisseja oli siis arvattavasti tiedossa.

Matto tuntuu kuitenkin oikealta vaihtoehdolta niin ulkonäkösyistä kuin myös turvallisuussyistä, se ei olisi liukas koirien tassujen tai lasten vikkelien ja aikuisten kömpelöiden jalkojen alla (itsellä kesti todella kauan oppia tuo portaiden rytmi ja pidin niitä pitkään aika perkeleellisinä).

Lisäksi se akustoisi tilaa ja vaimentaisi askelääniä.

Ainoa varjopuoli on oikeastaan puhdistettavuus eli näkyykö pöly ja karvat sekä maton vaihdon hankaluus joskus tulevaisuudessa.

Mattoa silti siis. Jatkoin siis vaihtelevan aktiivisesti etsintää.

Mitä (materiaalia) laitetaan?
Materiaalina pohdin lähinnä villaa tai villasekoitetta sekä sisalia, koska luonnonmateriaalit ovat lähellä sydäntä. Villa näistä olisi helpompi asentaa kuin jäykempi sisal, joten sisal piti jättää jo varhaisessa vaiheessa pois vaikka se ulkonäkösyistä olikin miellyttävin.

Seuraava rajaava tekijä oli maton reunan rispaantuminen. Ensimmäinen liike, josta mattoja kyselin kertoi ensin, että matto kantataan. No tämän mukaisesti sitten suunniteltiin kaiteet, eli ei ollut tarvetta peittää portaan ulkoreunaa mitenkään, sillä sivusta näkyisi vain pintaan liimattu kantattu matonreuna.

Kun kaiteet oli sitten tilattu ja tehtykin, sain samaisesta liikkeestä tiedon, että ei niitä porrasmattoja voikaan kantata, koska reunasta tulee liian paksu. Aiiii-van...olisi pitänyt ottaa toinenkin näkemys heti ensi alkuun.

No, äänestin jaloilla ja vaihdoin liikettä sekä jalkauduin ihan paikan päälle tällä kertaa. Esitin ongelmani Tammer-Matolle ja sain samantien ehdotuksen eteeni.

Forbo Flotex on sametinnäköinen ohut mutta erittäin kestävä julkitilakäyttöön suunniteltu, vesipestävä ja -kestävä kokolattiamatto, jossa on ihan pieni, tuskin erottuva kuosi.  Reuna ei rispaa ja matto oli suorastaan kitkainen, sukka ei taatusti luista. Testasin. On sillä luokituskin, R13.

Mainosten mukaan siinä "yhdistyvät vinyylilattian kulutuskestävyys ja tekstiililattian laadukkuus, lämpö sekä mukavuus. Erinomainen kulutuskestävyys ja helppo puhdistettavuus johtuvat Flotexin valmistusmenetelmästä, elektrostaattisesta flokkauksesta sekä käytetyistä materiaaleista."

Tätä löytyi mm. harmaaseen taittavana mustana. Sehän oli siinä.
 Flotex Penang Anthracite
Olen aina miettinyt miksi mattokuvat on niin onnettomia mutta en ihmettele enää yritettyäni saada edustavaa otosta näytteestä... Tähän voi kuvitella samenttimaisen, matalanukkaisen, harmaaseen taittavan mustan maton.

No onko se villaa, onko se sisalia? Ei ole...on nylonia ja vinyyliä.  Sanoinhan, että kompromisseja oli tiedossa. Tekokuidullakin on paikkansa tässä talossa.

Entä ne maton reunat?
Mattoliikkeestä ehdottelivat, että reunaan pitäisi sitten laittaa lista peittämään tuota maton pohjaa sivusta katsottuna. No mitenkäs sen saa siististi, pitäisi melkein teettää profiili jossain. Tai se olisi tietenkin tosiaan pitänyt huomioida suoraan kaiteessa, jos olisi vain tiennyt paremmin ettei kanttaus onnistukaan.

 Suurennoksessa näkyy tuo vinyylialaosa joka pilkistää maton reunasta
(kuva www.forbo.com)

Entisenä ompelunharrastajana sain kuitenkin (omasta mielestä varsin nerokkaan) ajatuksen käyttää reunassa kokolattiamaton kumipohjan peittämiseen terenauhaa. Terenauhojahan käytetään saumoissa esim. huonekalujen verhoilussa, tyynyissä ja ihan vaatteissakin.

Terenauha näyttää tältä, esimerkiksi:
Terenauha (kuva decotexa.fi)
Nauha on suunniteltu juoksemaan pitkin portaan ulkoreunaa. Se liimataan betonin ja maton väliin maton asennuksen yhteydessä. Tuo reuna peittäisi maton kumisen alapuolen sivulta katsottuna.  Toinen sivu rajautuu seinään ja sinne liike ehdotti laittamaan listat kapeista mattokaistaleista estämään seinän kolhiintumista imuroidessa. Jää nähtäväksi ja ehkä testattavaksi ilman niitä listoja.

Tämmöinen on pläni.  Ei auta kuin kokeilla toimiiko.

Porrasmaton asennus itse vai teettäen?
Asennuksesta selvittelin, että palat leikataan suoraan portaan kokoon ja kiinnitetään pala kerrallaan kontaktiliimalla betoniin. Saumat laitetaan puskuun portaiden sisänurkassa, jolloin saadaan tuo kulma terävänä ja siistinä. Ennen asennusta portaat vielä tasoitetaan Weberin nopeasti kuivuvalla 3400 laastilla, tämän tekee laatoittajamme.

Amatöörinä nyt itse vaan mietin, että miten tuo laastiin jäävä pieni kosteus  ja alkaalisuus vaikuttaa maton liimoihin ja vinyyliin? Portaat itsessäänhän ovat kuivat, ne on tehty lähes vuosi sitten.

Katselin myös kokolattiamattojen luvatusta maasta Jenkeistä asennusohjeita, ja niissä nuo sisänurkat usein nidottiin. Eli maton kiinnityksen vaihtoehtona olisi ollut liimata tuohon nurkkaan aivan ohut puurima ja nitoa matto vielä tiukasti kiinni rimaan.

Ei kuulosta siis  asennus millään muotoa rakettitieteeltä mutta mattoliikeen myyjä kuunteli tyrmistyneenä suunnitelmaani ja oli sitä mieltä, että ei kyllä nyt kannata porrasmaton asennuksen vuoksi alkaa opetella mattoasentajan työtä.

Ehkä se näin sitten onkin (vaikka on tässä nyt montaa muutakin työtä tullut opeteltua) ja otimme tarjouksen asennuksesta. Tuntitaksaltaan päivän työksi arvioitu urakka näyttää asettuvan kyllä tuonne asiantuntijapalkkioiden tasolle, vaikka liimat ovatkin mukana.

Matto lähti tilaukseen asennuksen kera, muutaman viikon päästä nähdään lopputulos.

 Ja sen jälkeen sitten, että imuroidaanko portaat tulevaisuudessa kerran päivässä vai viikossa.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Raksapäiväkirja vko 49: ihmetekoja eli vettä sekä hormia

Tällä viikolla tapahtui pieniä ihmeitä.

Meillä tulee hanasta vettä. Se tuntuu ihmeeltä. Ei nyt veden muuttamiselta viiniksi mutta jotain siihen suuntaan kuitenkin -raksamaailmakontekstissa.







Liesituuletinongelma on ratkaistu. Nerokkaasti. Nimeän tämän toiseksi ihmeeksi. Kiitos kuuluu LVI-jumalan inkarnaatiolle, joka kävi kääntymässä keittiössä.



Takka on valmis. No, se ei ole ihme mutta varsin kovan työn tulosta. Jännityksellä odotin onko Weberin saumalaasti ruskeaan taittavaa mustaa kuten se mallissa näytti mutta hyvinkin on mustaa.




Kolmas ihme piti olla kirkas valaistus myös alakertaan mutta sähkärille tuli kiiretyö ja sovittiin meidän töiden siirrosta ensi viikolle. Valoja pääsee sitten ihastelemaan ensi viikolla.

Sen sijaan valokuitukaapelin veto lähti työn alle ja kadun varressa on sulateltu maata ja kaiveltu kaapelia esiin siellä täällä.  Suoranainen ihmehän se on, saammeko todellakin nettiyhteyden toimintaan jo muuton yhteydessä? Vaiko vain kuidun taloon, ja nettiyhteyden sitten joskus parin vuoden odotuksen päästä?

Ihmetekojen ihmettely saa nyt väistyä arkisen puurtamisen edestä, sillä veden myötä tässähän pääsee aloittamaan siivousurakan. Vaikka noista ikkunoista.

Ei mulla muuta. Ensi viikkoon.

torstai 8. maaliskuuta 2018

Huonekortti -sauna

Saunansuunnitelma on lämmennyt hitaasti vuoden aikana ja on nyt kypsä. (puujalkavitsien pohjanoteeraus, olkaa hyvä) 

Värimaailma saatiin keväällä jo alustavasti päätettyä, samoin lauteiden asettelu vastakkain piti päättää jo arkkitehtisuunnitelmavaiheessa sähkö- ja lvisuunnitelmien vuoksi. Kaikki muu eli esteettinen puoli olikin sitten auki: lauteet, pesuhuoneen ja saunan välisen seinän pinnoitus, paneelien malli ja asettelu, lasiseinän lasin väri.

Asiaa ei oikein helpottanut sekään, että tämä on jo neljäs sauna, jonka toteutamme eli monenlaista variaatiota on nähty. On ollut vaalea askeettinen kuusisauna lankkulauteineen, on ollut tunnelmallista mustaa sormipaneelia ja mustia penkkilauteita, on ollut tyylikästä leveää magnoliaa ja  yksinkertaisia kiinteitä lauderakennelmia.

Että mitäs uutta mutta kuitenkin juuri tähän kotiin sopivaa me nyt keksisimme vai alammeko toistamaan jo itseämme? Tuleeko sitä inspiraatiota vai onko saunasuunnittelulaari ammennettu jo tyhjiin?

Tarpeeksi ajoissa ei saunamainen inspiraatio iskenyt ja juna meni jo muutamien ratkaisuiden osalta.

Kuten alla oleva kuvan ratkaisuista, joka avasi ainakin omat silmät. Saunanhan pitää olla tuollainen pesuhuoneeseen upotettu kuutio ja se vaatii saunan puolelle alaslasketun katon, joka taas laatoitetaan pesuhuoneen puolelta.

Illuusio saunakuutiosta pesuhuoneen sisällä (kuva kuengsauna.ch)
No, valitettavasti saunan ja pesuhuoneen välinen n. 1700mm korkea kiviseinä oli tässä vaiheessa jo tehty. Se olisi pitänyt purkaa osin, jotta katon olisi voinut vielä alaslaskea niin että väliin olisi saanut vielä riittävästi lasia. Tuon yläosan seinän olisi toki ehtinyt vielä toteuttaa puurakenteisena.

Yyh, alkaa harmittaa kirjoittaa tästäkin. Kyllä tässä joutuu vielä joskus sen viidennen saunan tekemään  mutta hei, onhan se itse asiassa suunnitteillakin puulämmitteisenä pihalle. Siellä tulee tuo yläkuvan ajatus toivoakseni toteutumaan ja sen jälkeen kyllä riittää saunansuunnittelut tälle elämälle.

No tätä ennen Jii, jolla on itseäni enemmän silmää arkkitehtoniselle ratkaisuille ehdotti jo, että peräseinä pitää olla musta, kuten ikkunankin, jolloin saadaan korostettua myös noita paneeleita ja huoneen muotoa.

Sama idea näkyy tuossa yllä olevassa kuvassa sekä tässä alla olevassa kuvassa, jossa on taas samantyyppinen ikkuna kuin meillä.

(kuva meillakotona.fi)

Katto ja seinät paneloidaan lämpökäsitellyllä haavalla, koko 17x190mm. Hyötyleveys on 177 mm ja profiili nimeltään  Kallio, mikä on melko lähellä STS:ää. Talossa muuten käytettyyn tammeen nähden se on vähän tummahkoa mutta kuitenkin keltaiseen, ei punaiseen taittavaa.


Kuvat karava.fi

Peräseinälle tuli jo  musta Maler Art Spa-vaneripaneeli, leveys 190mm.

Kuva maler.fi

Lauteet tehdään 140mm tai leveämmästä lämpökäsitellystä haavasta aika lailla arkkitehtisuunnitelmien mallin mukaan. Kylläkin kaikki lankut pitkittäisesti eikä lattia poikittaisesti, kuten kuvassa. Lattiataso tulee kiinteänä ja tuo alin jakkara isompana kuin kuvassa, sillä pesuhuoneen puoleissa seinässä oleva vesihana vaatii tilaa allensa.





Jiiriin ei lähdetä itse yrittämään noita lauteita (ne pitäisi teettää ammattilaisella) vaan yksi vaihtoehto vain tehdä seinään kiinnitetyt, jalattomat penkit tai sitten laittaa penkin päätyihin lankuista tehdyt neliskanttiset jalat. Vähän kuten tässä saunajakkarassa. Samalla tyylillä voisi tehdä penkin päätyihin myös kaiteet kiukaan ja sisääntulon kohdalle.
Kuva netrauta.fi


Lasiseinä ja ovi tulevat kirkkaana, vaikka harmaatakin vaihtoehtoa pyöriteltiin. Pidetään nyt kuitenkin materiaalien määrä rajattuna, kun kirkasta lasia on jo itse saunan ikkunassa.

Lasi upotetaan paneelien väliin sekä visuaalisista syistä kuin myös siksi että jos se tulisi poikittain olevien paneelien päälle, pääsisi höyry karkaamaan kaikista paneelien ponttien raoista.
( vino kuva ritalasi.fi)


Kirkas lasitus tulee vain 1000 mm leveän oviaukon kohdalle sekä suihkuseinän viereen n.1700 mm korkeudelle. Suihkun vieressä varsinkin matalampi lasi pääsee kastumaan ja kalkki palaa kiinni lämpimään lasiin.  Lasit pitäisi kuivata joka käytön jälkeen lastalla, jos tämän haluaa estää.

Paneelin reunojen peittämisessä olisi eri vaihtoehtoja, joista yksikään ei ole kyllä täydellinen. Reuna voidaan peittää esim. laittamalla joko laatoitettava vaikkapa lankku seinään, jota vasten tulee ovet ja lasit.  Tuossa yläkuvassa näkyy sen tyyppinen ratkaisu.
Tai lasitus tulee kiinni laattaseinään ja paneelin päätyyn lasilistan jommalle kummalle puolelle n. 40 mm puulista. Teemme tuon jälkimmäisen.  Tässä kuvassa näkyy tuo ratkaisu hyvin sivuseinällä.

Paneelin reuna peitetty listalla. Kuvan lähde tuntematon (pinterest)

Tässä taas noiden kahden mallin yhdistelmä oven kohdalla. (kuva etuovi.com)

Valaistus tulee lauteiden alle ihan normaaleilla saunavalaisimilla. Niillä puisilla ritilälampuilla, jotka löytyivät meidän kaikkien lapsuuden saunasta. Valoa tulee varmasti riittävästi niin ulkoa kuin pesuhuoneesta.
Saunan perinteinen ritilälamppu lämpöhaavasta
(kuva http://kodinvalaisimet.fi)


Kiuas on Harvian aina valmis Forte 9. Helon Saunatonttu olisi miellyttänyt ulkonäön suhteen mutta ei kuitenkaan tuhannen lisäeuron edestä sentään. Tilavaatimukset näillä vaihtoehdoilla on kuitenkin hyvin samat.

Aina valmis siksi, että meillä saunotaan lähes joka ilta ja myös hyvin ex tempore. On siis sekä kätevä että kustannustehokas.
Forte (Kuva harvia.fi)

Tämmöinen suunnitelma, muuten olisi valmis, kun joku vaan tekisi.