Viideskymmenes rakennusviikko pyörähti sitten käyntiin. Ulkopuolisia työmiehiä ei enää ole, nyt puristetaan työt loppuun sitten itse. Aika paljon olisi kaikkea pientä väkerrettävää ja vähän isompaakin asennettavaa. Toisaalta taas ei juuri mitään, joka enää estäisi asumista talossa. Selviää ensi viikon käyttöönottotarkastuksessa.
Saimme viikon alussa myös korjauksessa olleen porraskaiteen a.k.a kalterin portaiden ja katon väliin. Työmaaturvallisuus parani merkittävästi ja sydän ei enää mene sykkyrälle, kun seuraan lasten ja koiran kilpajuoksua rappusia alas. Enää puuttuu siis porrasmatto, ja ovat nekin valmiit.
Välioviasennuksia mittavirheelliseen oviaukkoihin ja erinäisiä epäonnisia ovihelahankintoja.
Jii ähersi väliovia paikoilleen alakerrassa viikolla, ja olin kuulevinani jonkun verran sadattelua omien sadattelujen lomasta, kun kiinnittelin vielä viimeisiä lednauhalistoja pesuhuoneeseen ja tiivistelin laattalattioiden saumoja seinänvierustoissa.
Tahti oli kaksi iltaa per ovi vaikka ei ihan elämän ensimmäistä eikä sitä toistakaan ovea asennettu. Ei siis ihan mennyt homma putkeen.
Alakertaan tilattiin ihan perusvalkoiset laakaovet Jeld-weniltä, sitä vähän stydimpää mallistoa ja niistäkin 2 desibeliovina tekniseen tilaan ja monitoimihuoneeseen. Ylös tilattiin mustat koivupintaiset ovet ja näitä vielä odotellaan.
Perusvalkoinen tarkoittaa sitten luonnonvalkoista noihin seiniin ja eritoten valittuihin super
valkoisiin mdf-listoihin verrattuna mutta eikös se olekin juuri tanskalaisen valkoisen sisustuksen salaisuus, montaa eri valkoista sävyä yhden sijaan. Eh... olisikohan ollut sittenkin parempi lopputulema jos olisi valinnut listat oven, eikä seinän sävyn mukaan?
No, eipä nuo listat juuri näy kuin vessassa ulospäin, ja muissa huoneissa ne ovat aika lailla piilossa huoneen puolella, sillä ulkopuoli tehdään listattomana ikkunoiden tyyliin. Tasoittajat tekivät meille oviaukkoihin kipsilevysmyygit, jotka tiivistetään vielä karmeja vasten akryylillä. Aika näyttää kestääkö akryylisaumat sitten repeilemättä.
Karmit olisi voinut asentaa jo tasoitustöiden yhteydessä ja sitten olisi vain tarvinnut jännittää, että mahtuuhan ovi varmasti auki, kun lattiapinnat on asennettu. Ei otettu sitä riskiä, ja onneksi, kuten tekstistä myöhemmin selviää.
Tärkeysjärjestyksessä asennuksissa ensimmäisenä oli itseoikeutetusti pikkuveskin ovi.
Vessan oviaukkohan oli jostain syystä 820 leveä. Karmin ja seinän välissä on niin iso aukko, että oli pakko tiivistää ja äänieristää se vielä uretaanilla. Villa olisi ollut toinen vaihtoehto, ja äänieristykseltään parempi mutta urtsilla nyt sai sitten vielä vähän lisäkiinnitystä ovelle karmiruuvien tueksi.
 |
Vessakin eteni, koottiin ja asennettiin se Ikean ihan asiallisen oloinen peilikaappi, sekä Inarialta tulleet mattavalkoiset lasiliukuovet. Ne ovat oikein kivannäköiset mutta jonkinlaiset asennusohjeet olisivat kyllä nopeuttaneet asennusta.
Täältä puuttuu oikeastaan enään vain valot ja pientä viimeistelyä. |
No ei sujunut seuraavankaan välioven kanssa kuin Strömsössä. Tässä tapauksessa taas oli tiedossa, että monitoimihuoneen kantavaan seinään tehty oviaukko oli 1 cm liian matala....ilmeisesti lattiavalu oli tehty sitten liian korkeaksi. Tänne tilattiin desibeliovi Jeldweniltä ja sen karmi mahtuikin juuri paikoilleen mutta ovi ei. Alahuullos otti kiinni parkettiin. Voi halvatun halvattu.
Taas olisi pitänyt osata tämäkin tarkistella heti valun jälkeen mutta olisiko sekään auttanut, sillä valun alla lattialla on lämmityskaapelit ja mitään ei oikein ollut tehtävissä? Oviaukon yläosassahan on siis metallinen ylityspalkki. Mikä meni vikaan? Oliko valukorko merkitty väärin, olivatko eristeet liian korkealla, valettiinko lattia liian paksuksi?
No siinä sitten hetki äimisteltiin miten tämä tämäniltainen raksaongelma ratkaistaan. Oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: lyhentää ovea alhaalta tai karmia ylhäältä. Valittiin sitten jälkimmäinen ratkaisu ja sirkkeli soimaan.
Ei tarvitse ihmetellä mihin ne työtunnit oikein tuhrautuu, toisten (kalliilla palkattujen ammattilaisten) virheiden korjailuun.
Suorastaan hirvittää seuraavien ovien asennus, sillä aukot ovat vielä 1 cm matalammat. Joudutaanko vaihtamaan ovet arvokkaisiin mittatilausoviin...
 |
| Desibeliovi aulan puolelta listattomana. |
 |
| Listojen kanssa sisältä päin katsottuna. |
Ovenkahvoisiksi valikoitui saituuskohtauksessa Cellon hopeanvärinen kahva (kuten ikkunoissa ja ovissakin oli tullut) ja vastaavat vessanlukot ja peitekilvet. Vessalukko oli aika susi, väännin oli irtonainen ja jäi heti käteen. Erikoista suunnittelua, varsin huono käyttäjäkokemus. Piti liimata se itse paikoilleen sitten. Pistin silikonilla paremman puutteessa ja nyt se väännin joustaa silleen jännästi, jos sitä vetää ulospäin.
Nuo ovenkahvathan voivat näemmä maksaa mitä tahansa 9-99 eurooon. Otettiin sieltä alemmasta kvartaalista sitten omamme. Kahva oli onneksi ihan asiallisen oloinen ja näköinen, toisinkin kuin lukkokaverinsa.
Mietiskelin hopeanvärisen lisäksi hetken myös valkoisia ja mustia kahvoja oven värien mukaan, mutta sitten niitä olisi ollut vähän joka lähtöön, joka ovessa vähän erilainen. Sen enempää en jaksanut tätä asiaa enää pohtia tässä vaiheessa, kun oli akuutti tarve saada ne kahvat hankittua. Jos olisi suunnitellut tämänkin hyvin ja ajoissa, olisi laittanut kirkasta kromia joka metallimateriaalipaikkaan, hanojen mukaan siis. Mutta ei sitä ikkunoita tilatessa osannut ja jaksanut ajatella näin pitkälle asti.
Semmoinen huomio tuli tehtyä, että väliovenkahvat on pääosin mitoitettu 40mm paksuille oville mutta esim. yläkerran mittatilausovet ovatkin 45 mm. Rautakauppamyyjä neuvoi ostaamaan sitten pidemmät oviruuvit, jotka joutuu lyhentämään mittaan. Saa nähdä onnistuukohan tämä kuitenkaan näin helposti vai tuleeko tässä esim. karan pituuden kanssa kuitenkin ongelmia... keräilen henkisiä voimia kohtamaan mahdolliset uudet probleemat.
Kuuma vettä mutta vääriin putkiin, sekä kuitukaapelia.
Valokuitu vedettiin tekniseen tilaan tontin nurkalle jätetyn suojaputken kautta. Urakassa vierähti tosiaankin hetki, sillä maata sulateltiin siellä täällä, jotta kaapeli saatiin vedettyä talolle asti. Jostain selvittämättömästä syystä johtuen Elisa ei ollut aikanaan vetänyt myös meidän tontille kaapelikieppiä vaan se piti kuljettaa joltain kaapelikaapilta sitten meille asti. Itse suojaputkihan kulki tontin vierestä ja ilmeisesti sitten osin tontin allakin. Eipä tuo rasite kyllä missään kiinteistörekisteriotteessa näkynyt mutta hyvä tietää.
Sähkäri tuli päiväksi hommiin tällä viikolla. Saatiin yläkertaan vähän lisää valoa ja keittiökoneet ja lisää pistorasioita käyttöön. Ei kuitenkaan saatu edelleenkään valoja käyttöön alakerrassa, ja siellä pitää askaroida raksavalojen varassa. Homma jatkuu ensi viikolla ja aika paljon töitä jää näemmä käyttöönottotarkastuksen jälkeen tehtäväksi.
Asentaja sai myös aikaan trooppiset lukemat alakerrassa asennettuaan maalämpöpumpun termostaatin anturin väärään reikään. Lattiaan alkoi puskea yli 50 asteista vettä eli käyttöveden lämpötilan mukaista vettä. Parketti ja laastit tykkäsi varmasti kyttyrää, sillä lattia oli niin kuuma ettei siinä kestänyt seistä kuin hetken paikallaan. Olen aika varma, että turvakenkäni elikäs crocsit jopa hieman sulivat lämmön vaikutuksesta.
Asia saatiin onneksi korjattua nopeasti mutta vaati perjantai-iltana hätäsoiton putkarille ja sähkärille. Ja mitäs luulette kauan kestää, että kivitalon kellari jäähtyy taas inhimillisiin lukemiin....
Viikonloppuna sitten ihmeteltiin miksei hanasta tule kuitenkaan lämmintä vettä, kun sitä nyt oli selvästi tarjolla? Syyksi selvisi se, ettei maalämpöpumpussa oltu otettu erikseen käyttöön käyttöveden lämmitystä varaajalle. No alkoi sitten lorista vesi varaajaan, ja nyt pitää jännittää jos lattialämmityksen paineet laskevat liian alhaisiksi ja mistä niitä oikein sitten lisätään?
Todella ahdistavaa, että kellari on täynnä vehkeitä, joista ei (optimistisesti ) vielä ymmärrä yhtikäs mitään mutta jotka väärin toimiessa voivat saada melkoisia ongelmia aikaan.
Viimeistelyhommia seinän ja lattianrajassa eli minilistoja ja listattomuutta.
Aloittelin laattalattioiden ja seinien sauman rajausta akryylimassalla yläkerrassa. Laatathan eivät ole ihan seinässä kiinni vaan reunassa on liikuntasauma. Koska kivitalokin elää pitkään.
Suunnitelma on siis saumata reunat massalla ja vetäistä tuon seinän alaosa vielä kerran 10 cm karvamatomaalitelalla läpi. Vaikka maalareille sanottiinkin, ettei listoja tule, on osa alareunoista kuitenkin vähän epämääräisesti maalattu ja tasoituksiakin joutui paikkailemaan. Joka tapauksessa maalauksen jälkeen on tullut niin paljon kolhuja, että tela ja tasoitteet oli otettava esiin.
 |
| Lähtökohtaa ennen massausta ja maalausta. |
Koska olen amatööriakryylimassaaja, teippasin tuon rajan kapealla maalarinteipillä sekä seinästä että laatasta ja ruutasin tuubista akryylimassaa teippien rajaamaan saumaan. Sen vedin sitten sileäksi sähköjohdon pätkällä. Irroittelin teipit saman tien.
Nurkat menivät aika lailla samaan tyyliin, vähän huolellisemmin vain. Aloittelin homman varuilta ruokakomerosta vaikka tulihan sitä tuubilla ruutausta jo harjoiteltua kun tiivistin betonilaatan reunoja.
Muutamista kohdista sauma oli kuivuttuaan hieman revennyt mutta päätin sitten hetken kiroiltuani antaa saumojen olla vaikka vuoden, ja korjata kerralla kaikki haljenneet kohdat. Jos menee oikein pahannäköisesti, varaudutaan laittamaan pienet listat sitten laatoittuihin tiloihinkin.
Jotenkas sitten teipattiin taas lattianraja, ja alaosa kerran runsaalla maalilla läpi. Ikkunan ja laatan saumat tulee vielä laatoittajamme saumaamaan mustalla silikonilla.
 |
| Akryylisaumat laitettu ja maalaussuojateipit asennettu. |
 |
| Valmista seinänvierustaa olkkarissa. |
Parkettitiloihin etsimme jotain pientä neliönmallista listaa. Johtuen kuitenkin 10-15 mm liikuntavarasta oli riittävän paksua listaa vaikea löytää. Valikoimme lopulta varjolistan, jossa kulkee siis pieni ura. Joka arvattavasti kerää sitten kaiken pölyn. Kerää ne listat kuitenkin eli listaimurointia ei voi välttää. Lasilista olisi ollut parempi mutta liian kapea meille. Olisi ehkä pitänyt uskaltaa laittaa vähän kapeampi liikuntavara, niin lasilistakin olisi käynyt.
 |
Viittä vaille valmis monitoimihuone.
Listat kiinnitettiin muutamalla liimatipalla.
Ikkunoiden ja kynnyksen eteen pitää löytää vielä kapeat listat.
|
Parvekkeelle askaroitiin väliaikainen kaide ja postilaatikko asemoitiin paikoilleen.
Jii laitteli parvekkeen päätyihin, jonne tulee joskus pystyrimoitus koko matkalle, väliaikaisen kaiteen kakkos-kakkosesta. Teki mieli maalata se keväällä, sillä vähän epäilyttää, että tuota kaidetta katsellaan vielä toinenkin talvi...ei taida olla rimoituksen teko ihan prioriteettilistalla kärkipäässä.
 |
| Menetkö sinä läpi käyttöönottotarkastuksesta? |
Postilaatikko jäi sitten asentamatta, kun maa oli vielä sula. Laitettiin se väliaikaisesti yhteen valuharkkoon. Katkesi siinä yksi pitkään palvellut Marttiinikin vähän jäiseen styroksiin kovertaessa. Asennettiin laatikko Postin ilmoittamaan paikkaan tien varteen, ja katsotaan sitten uusien naapuritontin rakentajien kanssa tarkemmin sijainti keväällä.
 |
| Siinä on mutta pysyykö? |
No, olipahan taas viikko. Tuntuu ettei mitään edistyksellistä oikein tapahtunut mutta näiden merkintöjen perusteella on kyllä taas ahkeroitu kaikki vapaa-aika. Voi tänäkin iltana kaatua puolikuolleena sänkyyn. Ja miettiä mitä ongelmia ensi raksaviikko tuo ratkaistavaksi.
