Projekti etenee kuitenkin tasaisen tappavaa tahtia, ja tässä pitää alkaa tehdä kohta viimeisiä tilauksia koskien mm. takkaa, väliovia, välikaton materiaaleja sekä wc-kalusteita. Laatoittajakin on aikeissa aloittaakin työt seinien osalta jo reilun viikon päästä, joten tasoitukset ja märkätilat etenevät sitten rinnakkain.
Kuluneiden arkipäivien aikana kiviseinät ovat saaneet lisää tasoitusta, maalämpö kytketty päälle talon puolella ja uudet etupuolen ikkunat sekä autotallin ovi saapuneet. Odottavat taas vain asennusta ja autotallin puuvalmis ovi myös käsittelyä. Siitä tehdään tammen sävyinen, kuten etuovestakin.
![]() |
Yläkerran kiviseinät tasoitettu kertaalleen. Isojen ikkunoiden smyygit ovat vielä tekemättä. |
Onko meillä tiivis talo?
Lisäksi tällä viikolla pidettiin tiiveysmittaus. Näitä tehdään itse asiassa kaksi, tämä oli vain alustava mittaus. Siksipä emme tutkineet ja tukkineet paikkoja valmiiksi, poislukien tekemäni ikkunateippaukset ja alapohjan kittaukset, vaan kiinnosti mitä tuloksia saamme erinäisten paikalla häärineiden työmiesten jäljiltä.Alustava tiiveysmittaustulos eli ilmanvuotoluku oli 1,1. Ei mikään passiivitalotulos ollenkaan, tilastollisesti aika lailla normaalia keskitasoa uudispientalolle. Suurin ilmavuodonkohde oli ikkunankarmit.
Ikkunoiden karmit vaativat siis lisää urtsia, vaikka sitä näennäisesti joka välissä olikin asennuksen jäljiltä. Yläpohjan höyrynsulkumuovista paljastui kaksikin repeämää (!) jotka pahenivat mittauksen vuoksi tuotetun voimakkaan alipaineen (n. 50 pascalia) vuoksi. Myös yläpohjan läpi tulevien sähköputkien päät pitäisi tukkia silikonilla tai teipata höyrynsulkuteipillä, sillä ne olivat myös yksi merkittävä vuodon kohde.
![]() |
25.10.2017: tiiveysmittausta ja sen seurauksena pahentunut höyrynsulkumuovin repeämä olohuoneen katossa. |
Todettiin myös, että hienoon yläpohjan hormivaraukseemme on syytä laittaa väliaikaisesti palo - tai levyvillaa, sillä höyrynsulkumuovi on talon lämmetessä ja ulkoilman kylmentyessä alkanut keräämään kondensiovettä, hikoilemaan toisin sanoen.
Mittaaja kiitteli noita ähertämiäni kellarin seinien ja maanvaraisen laatan välisiä tiivistyksiä. Se kohta on usein pahin vuotokohta, josta pääsee epäpuhdasta ilmaa hallitsemattomasti rakennukseen sokkelikaistoista ja radonkumimatoista huolimatta.
Ei siis ollut turhaa työtä, vaikka sitä tehdessä epäilys meinasi välillä saada yliotteen. Sen sijaan pääsin paistattelemaan hetkellisesti tiivistysalan priimuksena.
Korjaamme nyt mm. nuo ikkunoiden eristykset ulkoa käsin ja paikkaamme höyrynsulkumuovin repeämät. Tosin kysymysmerkki on kuinka paljon urtsia enää voi lisätä, sillä tuuletusrakoakin pitäisi jäädä.
Virallista raporttia odotellessa.
Tiiveysmittauksesta voi lukea tarkemmin vaikka täältä.
Seinäkonvektori yllättää viime metreillä.
Keskiviikkona sain ikävän soiton. Ulko-oven päälle suunniteltu Niben Fly- seinäkonvektori ei mahdukaan suojaetäisyyksien (vaatii 15 cm vapaata tilaa päälle) vuoksi sille varatulle paikalle.
Nyt se sitten huomattiin?
Vauhdista piti keksiä uusi paikka kun asentajat olivat vielä talolla. Läpivientikotelot kun on pakko saada jo kiinni tasoitustöiden vuoksi, ja työ on roikkunut jo viikkoja juurikin odottaen sähkärin ja lvi-puolen saavan hommansa pakettiin. Toki ne voi jälkikäteenkin tehdä mutta eihän niitä sitten itse saa enää yhtä siististi tasoitettua ja maalattua.
Lennosta uudeksi paikaksi valikoitui sitten keittiön peräseinä. Konvektori tulee nurkkaan, katon rajaan ja toivotaan, ettei se harmita siellä kovasti. Ainakin paikka on viilennyksen kannalta hyvä, kun konvektori pääsee puhaltamaan läpi koko oleskelutilan. Voi silti harmittaa.
Laitoimme läpivientien aukot ontelolaatassa ensin umpeen villalla äänen eristämiseksi. Teknisen tilan kautta katolle kiertävän liesituulettimen hormin läpivienti eristettiin palovillalla ja muut kivivillalla.
Koteloiden rungot tehtiin pääosin ylijäämä kertopuusta. Kiviseinää tai betonia vasten tulevien puiden alle tuli sokkelikaistaa kosteuskatkoksi. Kiveen runkopuut kiinnitettiin pikanauloilla (jonkun sarkastisen myyjän keksimä myyntinimike kai). Siinä vaiheessa kun niitä varten porattiin kiviseinää, raksakoirat totesivat lähtevänsä nyt ulos. Rungot levytettiin normaalilla gyprocilla, ek alkoi olla jo vähissä.
Kotelointi vaati vähän kikkailua. Ruokakomerossa sijaitseva lattialämmityksen jakotukki oli ihan kotelon vieressä ja kotelo piti jättää alaosasta vielä auki. Jakotukkiin pitää päästä helposti käsiksi, joten siihen täytyy kehittää vielä jokin laatikkotyyppinen ratkaisu avattavalla kannella.
Eteisen vaatehuoneen koteloon pitää myös tehdä huoltoluukku. Kotelon sisällä on vesipostin toinen pää, johon täytyy päästä käsiksi. Lisäksi kotelon sisään tulee ledvalojen muuntajat.
Peltiluukkuja näyttää olevan tarjolla monessa eri koossa. Luukulle tehdään vielä 400x400 kokoinen aukko.
Jos rakentaisimme toisen talon, vahtisin että nuo läpivientien putket olisivat niin tiiviissä kasassa kuin mahdollista. Jouduimme tekemään nyt turhan isoja koteloita, jotka vievät paljon hyvää säilytystilaa erityisesti ruoka- ja eteiskomerossa. Varmaan yksi asuinneliö uhrattu noille perskeleen leveileville putkille.
Muutenkin viikonloppu oli sisätyöpainoitteinen lukuunottamatta yhtä kaatopaikkakeikkaa kaatosateessa. Ulkona satoi siis lunta, räntää ja vettä satunnaisessa järjestyksessä ja oli juhlaa tehdä töitä lämpimässä talossa.
Kuivureista ja maalämmöstä johtuen olo oli suorastaan aavikkomainen: sisälämpötila on jopa 24 c° ja kosteusprosentti 50%. Vähempikin lämpö riittäisi vallan. Iso 9 kW lämmitin voidaankin laittaa nyt tarpeettomana myyntiin. Raksalämmittimiä ei onneksi tarvinnut lopulta käyttää kuin pari viikkoa, sillä lämmitys maksoi Elenian sivulta arvioituna noin 20 eur/päivä sähkölaskuina.
Nyt se sitten huomattiin?
Vauhdista piti keksiä uusi paikka kun asentajat olivat vielä talolla. Läpivientikotelot kun on pakko saada jo kiinni tasoitustöiden vuoksi, ja työ on roikkunut jo viikkoja juurikin odottaen sähkärin ja lvi-puolen saavan hommansa pakettiin. Toki ne voi jälkikäteenkin tehdä mutta eihän niitä sitten itse saa enää yhtä siististi tasoitettua ja maalattua.
Lennosta uudeksi paikaksi valikoitui sitten keittiön peräseinä. Konvektori tulee nurkkaan, katon rajaan ja toivotaan, ettei se harmita siellä kovasti. Ainakin paikka on viilennyksen kannalta hyvä, kun konvektori pääsee puhaltamaan läpi koko oleskelutilan. Voi silti harmittaa.
Viimeiset kotelot kiinni.
Vihdoin ja viimein yläkerran läpiviennit olivat tosiaan siinä mallilla, että pääsimme laittamaan kotelot umpeen viikonloppuna. Timpurit olivat ennen urakan lopetustaan tehneet jonkun verran kotelon runkoja ja Jii viimeisteli rungot ja levytti kotelot.Laitoimme läpivientien aukot ontelolaatassa ensin umpeen villalla äänen eristämiseksi. Teknisen tilan kautta katolle kiertävän liesituulettimen hormin läpivienti eristettiin palovillalla ja muut kivivillalla.
Koteloiden rungot tehtiin pääosin ylijäämä kertopuusta. Kiviseinää tai betonia vasten tulevien puiden alle tuli sokkelikaistaa kosteuskatkoksi. Kiveen runkopuut kiinnitettiin pikanauloilla (jonkun sarkastisen myyjän keksimä myyntinimike kai). Siinä vaiheessa kun niitä varten porattiin kiviseinää, raksakoirat totesivat lähtevänsä nyt ulos. Rungot levytettiin normaalilla gyprocilla, ek alkoi olla jo vähissä.
Kotelointi vaati vähän kikkailua. Ruokakomerossa sijaitseva lattialämmityksen jakotukki oli ihan kotelon vieressä ja kotelo piti jättää alaosasta vielä auki. Jakotukkiin pitää päästä helposti käsiksi, joten siihen täytyy kehittää vielä jokin laatikkotyyppinen ratkaisu avattavalla kannella.
Eteisen vaatehuoneen koteloon pitää myös tehdä huoltoluukku. Kotelon sisällä on vesipostin toinen pää, johon täytyy päästä käsiksi. Lisäksi kotelon sisään tulee ledvalojen muuntajat.
Peltiluukkuja näyttää olevan tarjolla monessa eri koossa. Luukulle tehdään vielä 400x400 kokoinen aukko.
Jos rakentaisimme toisen talon, vahtisin että nuo läpivientien putket olisivat niin tiiviissä kasassa kuin mahdollista. Jouduimme tekemään nyt turhan isoja koteloita, jotka vievät paljon hyvää säilytystilaa erityisesti ruoka- ja eteiskomerossa. Varmaan yksi asuinneliö uhrattu noille perskeleen leveileville putkille.
Muutenkin viikonloppu oli sisätyöpainoitteinen lukuunottamatta yhtä kaatopaikkakeikkaa kaatosateessa. Ulkona satoi siis lunta, räntää ja vettä satunnaisessa järjestyksessä ja oli juhlaa tehdä töitä lämpimässä talossa.
Kuivureista ja maalämmöstä johtuen olo oli suorastaan aavikkomainen: sisälämpötila on jopa 24 c° ja kosteusprosentti 50%. Vähempikin lämpö riittäisi vallan. Iso 9 kW lämmitin voidaankin laittaa nyt tarpeettomana myyntiin. Raksalämmittimiä ei onneksi tarvinnut lopulta käyttää kuin pari viikkoa, sillä lämmitys maksoi Elenian sivulta arvioituna noin 20 eur/päivä sähkölaskuina.
Ensi viikolla ei tapahdu mitään ammattilaisten toimesta, vaan hommat etenee amatöörivoimin sen mitä etenee. Autotallin käyntiovi olisi tavoitteena saada käsiteltyä ja paikoilleen, siitäpä voi odotella before and after-kuvia sitten.