etuoven värisävyvaihtoehtojen selvittyä. Kolme ovi-toimittajaa oli loppusuoralla; kaksi kotimaista ja yksi ulkomainen.
Toinenkin kotimainen toimittaja pystyi tekemään kilpailukykyisen tarjouksen, kun laskin nosto-oven aukkoa 150 mm 2250:een. Nyt piti vielä arvioida mahtuuko talliin sitten enää ajamaan suksiboksi katolla vähän korkeammalla autolla vai onko aukon pienennys kuitenkin poissuljettu vaihtoehto. Auto ja boksi yksistään ovat n. 2100mm yhteensä, ja siihen taakkatelineet niin menee aika tiukaksi paikaksi, jos tuon aukon laskee 2400:sta tuohon 2250:een.
Tallin oven väristä
Nosto-oven värissä olemme nyt päätyneet tammeen eli todellisuudessa siis tammisyiseen kalvoon.Musta oli pitkään vaihtoehtona mutta väri ei kuitenkaan täsmäisi ihan verhoiluun ja toisekseen tuo tammen sävy nyt toistuu muissakin yksityiskohdissa, joten tuodaan sitä nyt hieman enemmän vielä etupuolellekin taloa. Eipähän ole sitten ihan niin synkkä tuo sisäänkäynti, sillä muuten voi tullakin tunnelma, että tässä nyt käydään Mordorin portista sisään.
Jotta valinta ei menisi kuitenkaan liian helpoksi, löytyy tammikuosin alta eri vaihtoehtoja: vaaleaa, tummaa, kultaista tammea sekä Winchester.
Pyytelin vielä nosto-ovitoimittajilta värinäytteitä sekä Winchesteristä että Vaaleasta tammesta, sillä Kultainen tammi osoittautui liian tummaksi, lähes (minun silmissä) tiikin sävyiseksi. Kultaisen tammen näytteen näin, kun toinen kotimainen toimittaja kävi sen näyttämässä sekä ottamassa tarkat mitat aukosta, mutta häneltä puuttui valitettavasti tuolloin tuo Vaalean tammen näyte.
![]() |
Kultainen tammi ja Teknoksen 1804 ja 1802, joista alempi tulee siis etupuolen ulkoikkunoihin ja oveen. |
Vaalea tammi oli kuitenkin melko lailla täysosuma. Hyvin lähellä Sora-sävyä ja riittävän lähellä myös etuikkunoiden sävyä.
Ja sitten se toimittajapäätös
Väriasian ratkettua piti tehdä toimittajavalinta. Ensin kahden kotimaisen kesken ja sitten vielä tuon virolaisen ja suomalaisen välillä. Virolainen toimittaja oli pitkään rinnalla, sillä hinta oli vielä kolmanneksen edullisempi, ja se oli myös erittäin ratkaiseva tekijä budjetin natistessa liitoksissaan, joten keikuimme pitkään kahden vaiheilla ovipäätöksen suhteen. Juu, ei, juuei.Lopulta teimme kuitenkin tilauksen jäljelle jääneelle kotimaiselle toimittajalle, koska a) sopivan aktiivinen ja nopeasti reagoiva myyntipalvelu, b) 10 v takuu ja c) ei tarvetta laskea oviaukkoa.
Kotimaisuus oli kuitenkin myös yksi kriteeri ja eikä haitannut, että ko. tehdas sattuu sijaitsemaan lapsuuden kotimaakunnassamme ja näytti olevan terveissä kantimissa taloudellisesti. Eikä sekään, että lähipiirissä oli yksi referenssi toimivasta ovesta, sehän nyt on aina referenssi parhaimmasta päästä.
Päädyimme siis Doorwayn oveen Marantec 280- moottorilla. Pakettiin otettiin mukaan toinen kaukosäädin sekä ovisilmä, joka estää ajoissa oven menon kiinni, jos sen alle on vaikka koira ehtinyt puikahtaa. Pienempien lasten vanhempana myös vakuutti se, ettei ovi- ja kiskorakenteessa juuri ole suojaamattomia giljootinomaisena äidille näyttäytyviä kohtia, joihin vikkelät pikkusormet voisivat ehtiä itsensä änkeämään.
Kaukosäätimissä taas on bi-linked ominaisuus, jolla näkee etänä oven tilan, että menikö se nyt ovi kiinni vai ei. Se on oikein hyvä ominaisuus, jos on ruuhkavuosia elävä, meta- ja minkä tahansa työn kuormittaman aivokapasiteetin puoliautomaatilla toimiva haltija.
OPPITUNTI:na vielä, että ovi ja toimittaja kannattaa valita tallin runkorakenteiden ollessa vielä auki. Vahvikkeiden ja lisäkoolausten paikka katossa ja seinillä vaihtelee ovivalmistajittain, ja kannattaahan ne nyt vaan tehdä kerralla oikein. Allekirjoittanut alkaa nyt kaivella valokuva-arkistosta oviseinän koolauskuvia.