sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Raksapäiväkirja vko 17: harjakorkeudessa

Hiidenpesä nousi maanantaina harjakorkeuteen, se alkaa näyttää nyt itseltään. Meidän kodilta.

24.7.2017 kattotuolit kohdillaan

Urakoitsija jatkoikin loppuviikon kattotuolien kiinnitysten, tuulitukien, hölppien, käyntisillan ym. rakentamista ja räystäsverkkojen asentamista ennen kuin päästään asentamaan katetta osb-levyistä. Kate peitetään pressuilla ja muoveilla odottamaan autotallin katolle nostettujen huoparullien asennusta.

27.7.2017: päätyvasoja ja ulkoverhouksen koolauksia parvekkeen yläpuolella. Tähän tulee vielä vaakakoolaus pystysuuntaisten paneelien alle.

Autotallin nosto-ovivalmisteluja ja seinälevytystä

Mies viimeisteli autotallin kattokoolaukset maanantaina, ja sähkäri saapui tiistaiaamuna töihin. Tässä vaiheessa piti tehdä päätös autotallin nosto -ovesta, jotta saatiin lisättyä lankuista lisäkoolaukset oven kiinnikkeille sekä pistorasia oikeaan paikkaan. Laitamme myös lisäkoolaukset suksiboksin kattotelinettä varten. Hmm, mitäs muuta sinne tallin kattoon voisi nostaa säilöön?

27.7.2017: lisäkoolausta nosto -ovelle. Oviaukko käytävään odottaa vielä käytävän lattiavalua, se päästään tekemään jokusen viikon kuluttua loppuun.

Kipsilevyjä päästiin asentamaan ja talli alkaa näyttää sisältä rakennukselta. Laitamme mitoitussyistä paikoilleen ensin seinälevyt ennen kattolevyjä. Kattolevyjen asentamista varten ostettiin käytettynä levynostin.

Lauantaihin mennessä olimme kiinnittäneet lähes kaikki ensimmäisen kerroksen kipsilevyt seiniin, kun aloimme ihmetellä talotoimituksen myötä tullutta, huvennutta kipsilevykasaa. Niistä ei mitenkään riittäisi toista kierrosta seiniin, kuten oli ollut alusta asti puhetta paloturvallisuussyistä. Uudelleen syynäämään rakennekuvia.

Tuplakipsilevyt olikin piirretty vain kattoon, ja seinille nuo erikoiskovat (ja painavat ) levyt vain yhteen kerrokseen... yhtäältä helpotus ja toisaalta ongelma: sähkörasiat oli upotettu kahta levyä silmällä pitäen, kuten yläkuvassa näkyy.

Sähkärille hätäinen tekstari, että mitäs tehdään? Levyjähän ei noin vain irroiteta seinästä, sillä ne oli kiinnitetty alaosasta saneerauslaastilla Finnfoamin päälle. Sähkäri onneksi kuittasi, että hän onnistuu kyllä jollain keinoin kuitenkin rasiat ja katkaisimet asentamaan.

Toisekseen, pihan alkaessa pikkuhiljaa tyhjentyä lavoista, todettiin, että ne kattogyprocit puuttuu kokonaan. Sataa neliötä levyjä ei ihan noin vaan kelkota peräkärryllä kotiin rautakaupasta...toisaalta, olisi kai sellaisen määrän puuttumisen voinut huomata vähän aikaisemminkin.

Onko meidän työmaa ainoa raksa, jossa kaikki ei mene kuin Strömsöössä? Kysyn vaan. Taas.

Ostin myös tasoitteet ja tasoitenauhan, ainakin katto olisi tarkoitus saada maalattua ennen nosto - oven asennusta. Talon seinät tulee tasoittamaan ammattilainen mutta autotalli viedään loppuun amatöörien voimin. Odotan jännityksellä miten työssä käy. Tuleeko sutta vai pukkaako priimaa.

30.7.2017 kaikki seinät levytetty, katto odottaa vuoroaan. Lattian ja levyn rajaan jätettiin 1 cm rako, joka saumataan myöhemmin elastisella tiivistysmassalla.

Samalla piti pähkiä jo autotallin ulkoseinävalojen alustavat paikat. Ei helppo tehtävä rinnetalossa, jossa jokainen seinä on vähän eri korkeudella.

Yleisohjetta asentaa seinävalot noin 1800 mm maanrajasta joutui soveltamaan, eikä valoja tulla mitenkään saamaan täysin symmetrisesti kiertämään tallia samalla korkeudella. Ehkä hieman häiritsee silmää. Mutta tärkempää kuitenkin on, ettei häikäise silmää.

Perennat valeistutukseen


Enkeliperhoangervo, kuun- ja
hietaliljaa, jättipoimulehteä,
ja idänkurjenpolvea.
Räystäslautojen maalaustyö seisoi erinäisistä syistä alkuviikon, ja koska en pystynyt muutamaan päivään tekemään siivousta ja aputöitä kummempaa, harrastin taas puutarhanhoitoa.

Olin tuonut entisen kodin puutarhasta muutamia jakotaimia, jotka selvisivät talven yli tontilla tökättyäni ne syksyllä maahan. Ne selvisivät myös kevään maatyöt, jolloin kadotin niiden istutuspaikan, kunnes taimet puskivatkin maasta tarmokkaasti ja yllättäen.

Siirsin ne ensin ruukuihin turvaan, ja tällä viikolla naapureiden suostumuksella väliaikaisesti rajalle tehtyyn istutusalueeseen. Tätä kutsutaan kai valeistutukseksi. Jaoin perennat samalla kahteen-kolmeen osaan. Kun jaan ne taas ensi kesänä, on olo kuin olisi istuttanut rahaa penkkiin.




tiistai 25. heinäkuuta 2017

Takka osa II: takan anatomiaa

Takkasuunnitelmat ovat kehittyneet tässä ajan kanssa koskien sekä muotoilua että teknologiaa, eli meidän tapauksessa vaihtoehtoina ovat varaava tai kiertoilmatakka. 

Rakennesuunnitelmissa on nyt varauduttu molempiin vaihtoehtoihin kantavuuden puolesta. Takan pääasiallinen tehtävä on kuitenkin toimia ennen kaikkea tunnelmanluojana eikä pääasiallisena lämmönlähteenä, jolloin sen sijaintikin pitäisi olla sitten keskeinen (eli vaikkapa tilanjakajatakka).

Toki siitä pitäisi saada lisälämmönlähde maalämmölle kovilla pakkasilla ja sähkökatkoksen aikaan.

Näistä lähtökohdista siis liikeelle:
  • Kiertoilmatakka ei varaa itsessään lämpöä vaan siirtää sen nopeasti ilmaan ja ympäristöön.
    • Voinee siis lämmittää ilman äkkiä tukalaksikin mutta toisaalta taas tuo takana oleva kiviseinä ja ontelolaatta varaisi sitten lämpöä. 
    • Kiertoilmatakkaa voi polttaa myös useita tunteja ja yksi pesällinen palaa pitkään.
    • Tuli palaa puhtaasta, ei pienhiukkaspäästöjä  -luvataan myös ettei nokea laseja.
    • Kiertoilmatakkasydän mahdollistaa hyvinkin vapaat kädet takan kuoren muotoilun ja materiaalien suhteen.


Kuva http://www.kiertoilmatakat.fi/kiertoilmatakat.html


  • Varaava takka taas varaa lämmön omaan massaansa.
    • Paras valinta siis puurunkoiseen taloon, jossa ei ole tuota lämpöä sitovaa kiveä tai tiiltä omasta puolestaan.
    • Sähkökatkoksen aikana siis hyvä lämmönlähde (voin vahvistaa tämän 2 vrk talvisen sähkökatkoskokemuksen perusteella).
    • Varaavan takan käyttö on yhden sortin taitolaji, pitää poltella useita pieniä pesällisiä päivän mittaan loppuun, jos takkaa haluaa käyttää lämmitykseen tehokkaasti.
    • Aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä ja nokeaa lasit. 
Toisin sanoen kiertoilmatakka näyttäisi olevan oikea ratkaisu kivitalossa, jossa pääasiallinen lämmönlähde on jokin muu (maalämpö siis) ja takka on ennen kaikkea tunnelmanluoja (ja yrittää olla myös tyylikäs sisustuselementti mutta se jää nähtäväksi).

Lueskelin myös että takan voisi tehdä jo heti kun talo on eristetty ja sitä voisi käyttää talon lämmitykseen ja kuivatukseen. Pinnoituksen voisi laittaa sitten pintojen tekovaiheessa paikoilleen. Tämä jää tarkemmin selvitettäväksi, kun takkatoimittaja on lyöty lukkoon. Joutasko tuota kuitenkaan lämmittelemään rakennushommien ohessa. En tiedä.

No sitten se takan muotoilu. Edellisellä kerralla sureksin tätä meidän babytakkaa, sisustushaaveissa kun oli jotain massiivista ja mustaa keittiötä tasapainoittavaa elementtiä.

Toisaalta toiveissa oli se kolmeen suuntaan aukeava luukku tai  jopa tilanjakajatakka. Ja takan päällä tilaa muutamille sofistikoituneille koriste-esineille.

Pinterestissä aikani pyörittyä ajatukset alkoivat kuitenkin kehittyä tällaisen seinätakan suuntaan, jolloin taas luovuttaisiin tuosta kolmeen suuntaan aukeavasta luukusta. Takan sijainti on kuitenkin sellainen, että tuli tulee näkymään joka suuntaan seinämallissakin.

No tätäkin suunniteltiin sitten takkatoimittajan kanssa hieman.


Tehdäänkin takka koko tuon ikkunoiden välisen aukon leveydeltä muurina kattoon asti. Mitat olisivat täten 800 x 3300 x 600 ja päällystetään se mustalla sisustustiilellä.   Toki tuo yläosa tulee olemaan maski, eikä sisältä umpinainen kattoon asti. Tuhkaluukut yms. viedään takan sivuille, ei luukun alapuolelle.

Ongelma on nyt kuitenkin mitoitus, eli tuo aukko ikkunoiden välillä on edelleen sen 800, ja sopiva luukku olisi ollut parin haastattelemani toimittajan mukaan n. 600x500, eli ei siis matala ja leveä, kuten kuvissa.

Takan paikka ruokailu- ja oleilutilan välissä.





Arght, taas suunnitelmat hetkeksi pöydälle...








Kuva contura.eu

Villinä vaihtoehtona epätoivon hetkinä  pyöri päällystääkin portaan päälle tuleva seinä tiilellä ja laittaa tiilitakan sijaan  musta teräspintainen, kolmeen suuntaan aukeava valmistakka Conturalta.

Näyttää ainakin kuvissa komealta ja yritettiin melkein käydä katsomassakin. Malli ei veisi syvyyssuunnassa tilaa kuin n. 600mm eli olisi aika optimaalinen.


Kunnes sitten yhtäkkiä takkoja kuukkeloidessa tulikin vastaan tällainen uutusmalli, eli mehän laitetaankin kapea mutta korkea takkasydän. Sinne saa "Aku Ankka-nuotion" kuten mies sitä nimitti.

Tässä on tehty mantteli takalle mutta seinä voi hyvin olla aivan suorakin pesän ympäriltä.
(Kuva http://www.tulituote.com/tuotteet/takkasydamet/kiertoilmatakkasydamet/piazzetta_ma_266_sl/)

Kuten tässä sisustusblogi-sivustolta lainatussa kuvassa.
Tämä taitaa tosin olla n. 1m leveä eli vähän paremmat mittasuhteet.

Eiköhän se ole kuulkaas tässä? Meidän takkamalli.

Tiiltä tulee siis silikaattilevyistä rakennettavan kuoren pinnoitteeksi, ja mustana. Vähän kyllä pyörittelin mielessä jotain vaaleampaakin versiota mutta mies halusi mustaa ja käy se minullekin. Jos laasti laitetaan vaaleana, betoninsävyisenä keventämään vähän mustaa massaa...

Verhoilutiiliäkin olen bongaillu valmiiksi -mustaa ja tummaa tiiltä kyllä tänä päivänä jo löytyykin hyvin. Näyte olisi vain kiva saada tai nähdä.

Rondine NY Black Dark 250x60x10 (kuva tarjouslaatat.fi)  ja Tiileri Sisustustiili musta 285x25x60mm (kuva tiileristore)

Takan pois jättäminen tai kevyen kamiinan laittaminen olisi muuten helppo tapa tasapainoittaa väärään suuntaan kallistelevaa budjettia.

Takka on kuitenkin niitä meidän talotoivelistalla olevia tärkeitä asioita.

Kotona vietetään paljon aikaa perheen kesken ja varsinkin syys- ja talvi-iltoina tuo takkatuli on tärkeä tunnelmantekijä. Lisäksi tuota tiiliseinä vaan jotenkin viehättää ajatuksena pientä sisäistä sisustajaa,  ja toistaiseksi sille ei ole löytynyt muuta järkevää paikkaa kuin tämä takka...paitsi ehkä se porrasseinä.

Suunnitelmat alkavat siis vihdoin olla valmiit ja seuraava postaus takasta on nyt sitten- toivottavasti: osa III takan asennus. Nyt pitää vielä löytää paikallinen asentaja vaikka jo ehdottelinkin kotona takan kokoonpanoa itse. Huolimatta mainoksestani "eihän se nyt voi kovin hankalaa olla " ajatus ei saanut jostain syystä  tuulta purjeisiin.


(Muut kuvat pinterest)

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Raksapäiväkirja vko 16: höyrynsulkua ja parvekerakenteita


Tässä on  rakennettu rapiat neljä kuukautta, ja nyt päästy kattovalmistelujen pariin. Kattotuoleja ei saada paikoilleen, ennen kuin on rakennettu parvekkeen todella vaikuttavat pystysuuntaiset tuet.

21.7.2017: Nämä rakenteet tehtiin ihan kahden miehen voimin mutta isoimmat 12 ja 6m liimapuu-palkit odottavat nosturia apuun maanantaiksi.
Hyvin vaikuttavaa myös lähietäisyydeltä.

Autotalliin höyrysulkua ja koolauksia 

Autotallin betonilattian kuivuttua viikon torstaina uskalsi sisälle mennä jatkamaan töitä. Loput villat laitettiin paikoilleen ja seuraavaksi kerrokseksi nidottiin sekä teipattiin höyrynsulkumuovi.

Ennen muovin laittoa kattoon ammuimme sillä ostamallamme räpsylangalla luotisuoran merkit kattokoolauksia varten kattotuoleihin kivitimpurimme vinkistä. Toim. huom. siinä lankakelassa ei sitten ole värijauhe mukana, vaan se pitää huomata ostaa erikseen. Että voe ny...

Muovin asennus erityisesti kattoon oli aika peevelimäistä hommaa, muovi hyökkäili niskaan tukahduttamistarkoituksessa ja lähti helposti vetämään vinoon vaikka pitkä sivu kiinnitettiinkin ensimmäisenä.

Erityisen hyvä extempore apuväline oli pitkä mutta jäykkä Finnfoam-soiro, jolla pitelin muovia ilmassa miehen nitoessa sitä paikoilleen. Se oli tyhmännäköistä mutta tarpeellista työtä omalta osaltani, ei noita muoveja yksin saa paikoilleen, sanokoot juutuuppi-videoissa mitä sanovat.

Höyrysulkumuovi limitettiin kivien päälle kiinnitettyjen, höyrynsulkuna myös toimivan Finnfoam-levyjen päälle. Teippiä meni useampi rulla. Aikaisemmin olemme käyttäneet Sitkoa, ja sitä laitoinkin rullallisen XPS-levyjen saumojen päälle mutta nyt tuli talotoimituksen mukana Tesconia. Se on hieman läpinäkyvää, joten mahdolliset ilmakuplat näkyvät hyvin teipin läpi. Muutoin tuo Sitko on sellaista joustavampaa ja Tescon enemmän teippimäistä, kovempaa.

Paloturvasyistä vaaditut tuplakipsilevyt koolataan myös seinissä irti villoista, joten sähköjohdot voidaan laittaa koolauksen ja höyrynsulun väliin.
23.7.2017: vielä  kattokoolaukset loppuun, sähkötyöt ja sitten pääsee levyttämään.
Varaston ja tallin välinen seinä rakennetaan viimeiseksi. Pieneen varastoon mahtuu hyvin yhdelle seinälle hyllyt ja toiselle telineet ja koukut suksille, sauvoille, mailoille yms.
Ite tein - apuvälineet eli sapluuna ja koolauspuun nostin. Tähän päälle vielä lapsityövoimalla eteenpäin rullaava raksateline, jossa voi makoilla ruuvaamassa ruuveja kattoon. All copyrights reserved.

Myös maalämpökaivo käytiin tällä viikolla yhdistämässä talosta tuleviin putkiin. Yhdet tyypit poras, ja toiset tyypit linkitti, ilmeisesti spesiaalihommaa. Muistoksi siitä jäi kaivon koordinaatit kertova metallilaatta, joka kiinnitetään kaivoa lähimpään rakennuksen nurkkaan.

Viime viikolla ilmaantuneelle viemäriputkiongelmalle löytyi onneksi ratkaisu. Viemäri vedetään keittiöstä harrastetilan katon alaslaskun kautta tekniseen tilaan ja tuo jo  tehty putki jätetään käyttämättä ja tulpataan. Näinhän se putkiveto olisi pitänyt alun perinkin suunnitella.


Piha-aavikon ruusu osoittautui vaaleanpunaiseksi, kerrotuksi kaunottareksi, joten hänet me säästämme. Kaivoin raksailun keskellä puskan rikkaruohojen joukoista esiin, koska tärkeintä elämässä on puutarhanhoito.

Sunnuntaina aloittelin myös räystäslautojen kuultokäsittelyn tammen sävyiseksi, tästä lisää myöhemmin. Sanonpahan vain, että maalaus on helppoa hommaa - niin kauan kuin sitä ei yritä tehdä hyvin.

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Katkaisimet ja pistorasiat ja muut vempeleet

Sähköurakassa meille tarjottiin ABB Impressivo tai Schneider Exxact;n kalusteita ja muista pitäisi sitten maksaa lisähintaa. Esimerkiksi Ensto Intro toisi jo useamman sata euroa lisähintaa. Haahuilin hetken aikaa myös Berkerin R3-sarjan lumoissa mutta sähkärimme oli sitä mieltä ettei siitä kaikkia osia löydy kattavasti. Mene ja tiedä.

Sinällään aihe ei herätä kuitenkaan merkittäviä intohimoja, kunhan kalusteiden  ulkoasu nyt olisi vain linjakas ja sarjasta löytyisi laaja valikoima eri sortin säätimiä ja rasioita jotta ei tarvitse yhdistellä eri sarjan osia, sekä ennen kaikkea kohtuullinen hinta.

Eli tämän hintaluokan sisältä löytyi nämä kolme perusvaihtoehtoa:

ABB Impressivo





ja Ensto Intro





sekä Schneider Exxact 
Exxact
Kuva http://www.schneider-electric.fi
Näistä tuo Intro miellyttäisi kyllä eniten mutta ei niin paljon, että siitä haluaisi maksaa enemmän. Schneider on taas talon arkkitehtuurin nähden turhan pyöreälinjainen eli Impressivo, sinä olet valintamme.

Vielä pitäisi päättää väri.

Musta vai valkoinen? Harmaa? Pysyykö valkoinen valkoisena, pistääkö musta liikaa silmään?

Ulkopistorasiat ovat joka tapauksessa mustien seinien vuoksi mustat, joten niiden suhteen ei tarvitse kellastumisesta huolia. UV-säteilyhän saa aikaan valkoisen muovin kellastumisen ajan saatossa, vaikka raaka-aineeseen olisikin lisätty UV-suoja-aineita. Puhtaanvalkoista seinää vasten kellastuneet muovirasiat ovat ankea näky. Sikälimikäli ne seinätkään puhtaanvalkoisena säilyy.

Mustat rasiat taas vaatisivat vähintäänkin mustat lattialistat, kuten tässä Enston sivuilta otetusta kuvassa. Lattialistat on kuitenkin tarkoitus minimoida koon ja näön suhteen joten ne tulevat olemaan pääosin valkoisia.

Valkoiset rasiat ovat taas kerran edullisimmat, eli valitaan kalusteet seinien värin mukaan. Mustat ulkorasiat, valkoiset sisärasiat ja ehkä yläkerran kylppäriin harmaat tai mustat.



Keittiötasojen yhteyteen tulee kuitenkin mustana (harmillisen kiiltävänä)  alla olevan kuvan mukaisia Savo Twist Around- rasioita. Varsinkaan peräseinälle ei ikkunan blokatessa koko  välitilan  muunlaiset rasiaratkaisut oikein käykään.

Vaikkakin näitä rasioita sormeillessa tuntui, että sujuva käyttö tulee vaatimaan hieman kokemusta ja ehkä tuosta keskiosasta tullaan vielä muutama lasten kiinni juuttunut sormi irroittelemaan. Vaan joskus menee ulkonäkö toiminnallisuuden edelle.
Savo Twist Around (kuva savo.fi)

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Raksapäiväkirja vko 15: betonia, paljon betonia

Tämä helteinen viikko oli hektinen, kuten uumoiltu, joten tiedossa on pitkä mutta perinpohjaisen sekava päivittely tapahtumista.  

Viikolla 15 viimeisteltiin lattiavaluvalmistelut kellarissa ja autotallissa, asennettiin lattialämmitysputket, tehtiin autotallin nosto-oven kynnys, valettiin ko. tilojen lattiat, aidantolppia ja viimeinen seinäjuotosvalu sekä porattiin maalämpökaivo. Raksalla vilisti erilaisia työmiehiä kuin Rovaniemen markkinoilla konsanaan. Itsellä oli vähän sellainen olo, että kuka kukkapaitaan ja violetteihin collegepöksyihin pukeutunut hahmo ei nyt oikein kuulu joukkoon.

Lattiaeristystä sekä raudoitusta kellarissa ja autotallissa

Viime viikon tiistaina aloittelin siis autotallin sorapedin tasoitusta välineinä taas pitkä lauta, vatupassi (nyt haaveilen semmoisesta laserhärdellistä) sekä styroksi polvien alle (tässä mitään polvisuojia tarvita).

Autotallin puolella on sorapedin korko tehty liian matalalle,  joten laitoimme ylimääräiset 50 mm eristystä ja käytimme ylijäämä routasuojat pois.  Koko autotallin pohjahan oli myös kaivettu alunperin vähän väärään korkoon. Heittoa oli alle 10 cm, joka ilmeisesti menee vielä korkotoleranssin puitteisiin kuitenkin mutta näköjään tuo virhe pääsee sitten kertautumaan tuon välillä tiedon unohtuessa. Lisäksi koko sepelipeti vietti vielä 4 cm toiseen suuntaan.

Erityisen infernaaliset lähtökohdat rakennusamatöörille siis aloitella lattioiden suoristusta ja eristystä.

EPS-levytkin loppuivat viime viikolla kesken, kun niitä meni kellariin laskettua enemmän ja eristystyö pääsi jatkumaan vasta edellisen viikon lauantaina tallisssa, kunhan oli haettu peräkärryllä lasti levyjä lisää. Kolme pakettia mahtuu vain kyytiin, toim.huom.

Homma alkoi ylipäänsä etenemään huomattavasti vauhdikkaammin, kun mies tuli kotiin ja sain itse siirtyä näiden aputöiden aputyöntekijäksi.

Talliin styroksit laitetaan passaussyistä toisinpäin kuin varastossa, eli alle 100 mm ja päälle 2x50 mm. Tämä kyllä helpottaa vain asennusta, koska nuo paksummat tietenkin kestävät päälle astumista paljon paremmin kuin nuo ohuemmat levyt, joista varastossa kuului pahanenteisiä rousks-ääniä vaikka kuinka varovaisesti hiippaili niiden päällä.

Öljyerotuskaivon ympärille piti tehdä kaadot neljän metrin säteellä jättäen nuo päällimmäiset ohuemmat EPS-levyt pois. Mutta eihän se kaatojen teko styrokseilla lopulta onnistunut, koska tuo kaivon kansi oli edelleenkin ilmeisesti väärässä korossa vaikka sitä oli kertaalleen korjattu.

Tätä kuin koko lattiakorkoasiaa piti käydä maanantaina vastaavan läpi. Lähinnä kysymys kuului onnistuuko lattian suoristus ja kaatojen teko nyt betonivalun avulla. Onnistuu mutta kyllähän menee betonia suunniteltua enemmän. Artisti maksaa taas.

9.7.2017 raudoituksia tallissa, irroituskaistaa väliseinän sokkelissa ja pystyvetojen ympärillä. Raudoitukset jätettiin seinästä n. 5 cm päähän ruostumisen estämiseksi. Nurkkiin tulee vielä vahvistusraudoitukset viiden sentin välein.
Varaston ja tallin välisen väliseinän sokkelin reunoille nakutettiin molemmin puolin 15 cm korkea irroituskaista. Se todellakin tarttui tuohon betoniin kiinni vain kilkuttelemalla vasaran lyöntipään kulmalla. Melko mystistä. Tiedoksi, että pysyi kyllä kiinni myös ihan normaalistikin tasaisella päällä napauttamalla. Testasin.

Kaikki putket ja muut läpiviennit erotettiin myös tulevasta valusta kääräisemällä niiden ympärille irroituskaista, varmistin kiinnityksen valun ajaksi vielä teipillä. Maanvarainen betonilaatta tulee siis kelluvana eikä se saisi tarttua mihinkään kiinteään rakenteeseen kiinni.

Kurapistettä varten laitettiin harjateräkset pystyyn 20 cm välein styroksiin lattiavalun päälle betonista valettavaa kaukaloa varten.  Näin myös lattiavalun tekijät osaavat olla laittamatta kuivasirotetta tänne, sillä siihenhän ei vesieristeet sitten oikein tartu.

11.7.2017 kurapisteen valuvalmisteluja ja
13.7.2017: kurapisteen paikka valun jälkeen ja valmista lattiaa.
Varma olen että nuo harjateräkset olivat kaikki vajaa +10 cm yli valmiin lattiapinnan, jotta jäisivät sitten kaukalon valun tueksi. Kai niitä oli pitänyt työntää syvemmälle styroksiin valuvaiheessa.
Vesieristeet tullaan nostamaan kaukaloa ympäröiville seinille ja koko systeemi päällystetään laatoilla tai mikrosementillä. Valettavan kynnyksen korkeudeksi ja leveydeksi on alustavasti suunniteltu 10 cm, joten pinnoitus on helppo toteuttaa sitten vaikka niillä 10x10 laatoillakin mutta sitähän pystyy säätämään vielä.

Varaston oven suuhun nostettiin vielä Finnfoamit 15 cm yli oviaukon ettei lattiakura valu kynnyksen yli. Kivitimpurimme huolehti autotallin nosto-oven kynnyksen valuvalmistelut, ne eivät ole aivan yksinkertaiset toteuttaa oikein kynnyksen kaadot ja raudoitukset yms. huomioiden. Not for dummies. Katsokaa vaan alta itse.

10.7.2017: autotallin kynnys tehtiin vartavasten teetetyillä raudoilla, joissa oli myös tartuntaa parantamassa ohuet piikit. Lämpökatkoksi tuli Finnfoam-suikale styroksien päälle  ja raudan alle pystyyn, se pilkistää tuossa vasemmassa kuvassa.
12.7.2017: valu ulotettiin tuon raudoilla luodun aukon päälle ja sisään.

Ja seuraavaksi lattialämmitysputkien asennukset ja lattiavalut

Maanantaina raudoitettiin myös kellari ja  tiistain aikana asennettiin lattialämmitysputket sekä kellariin että autotalliin. Kuvasin vastaisuuden varalta kaikki putkivedot, erityisesti viemäreiden ja teknisen tilan tienoilta.

11.7.2017 teknisen tilan johtohärdelli ja sementillä kiinnitetty viemäri, ja nurkassa näkyy myös nuo harjateräspiiskat. Ken tässä joskus poraa, on vähintäänkin uhkarohkea.
Keskiviikkona päästiin kuitenkin valamaan vain autotallin lattia. Vettä oli tullut edellisenä yönä niin paljon, että kellarin lattia paikoin lainehti, joten valu olisi mennyt pilalle.

Autotalli oli kuitenkin kuiva ja sääkin muuttui päivän aikana taas helteiseksi. Tänne ja varastoon hierrettiin samassa yhteydessä Mastertop 100 kuivasirote väriä natural/tummanharmaa. Tavoitteena mahdollisimman kuran värinen lattia siis.

Lattiantekijä varoitti turhaan huolestumasta siitä, että pinta voi näyttää parikin kuukautta kirjavalta, kunnes se on kuivanut kokonaan.

Pinnalle ruiskutettiin vielä polyuretaanilakka ja lattia on vuorokauden päästä valusta jo kävelykunnossa. Kuitenkin vasta viikon päästä voi tuoda tavaraa sisään tai aiheuttaa pistekuormaa vaikkapa tikkaiden muodossa. Vaikka pinta onkin kova, on kuivuva betoni alla elastinen ja siihen voisi tulla ikäviä painaumia.

12.7.2017 autotallin betonilattian valua ja pinnoitusta, kyllä se suoristettua saatiin. 

Loput betonit otimme noihin pahanilman aidantolppiin. Eihän tämä säänkestävää betonia ollut, sitä taas olisi ollut tarjolla seinäjuotosvalusta mutta se olisi taas ollut turhankin juoksevaa. Kohta ihmetellään mitenkä nuo ämpärimuotit tuosta irtoaa.

Valutyöt jatkuivat sitten torstaina kellarissa sen kuivuttua. Seinäjuotosvalu tehtiin vielä alta pois keskiviikkoiltana, kiitoksia kivitimpureillemme taas asioiden joustavasta järjestelystä.

Täällä kellarissa tuli pieniä ongelmia, sillä lattialämmitysputket olivat paikoin seinänvierustassa ja pesuhuoneessa hieman liian korkealla. Lattia saatiin kuitenkin valettua mutta pesuhuoneeseen jäi pieni kohoama, joka jää sitten laatoittajan ongelmaksi...Tännehän on tulossa 60x60 laattaa, joten ne eivät juuri anna anteeksi epätasaista lattiaa.

Lattia kasteltiin kevyesti ja peiteltiin perjantai-aamuna suojamuovin alle viikoksi muhimaan. Autotallin lattiaahan ei tarvinnut peittää, kun siihen oli suihkutettu se PU-pohjainen jälkihoitoaine.

14.7.2017 kostutettua ja viikoksi muovitettua betonivalua

Aivan aiheellisen sisustusslaagin sain, kun huomasin valun jälkeen vasta monitoimihuoneen seinän keskellä keittiön viemäriputken. Putki oli keskellä paikkaa, johon pitäisi tulla valkokangas ja seinän levyinen kirjahylly. Kukaan ei sitä ollut LVI-suunnitteluvaiheessa huomannut vaikka useamman kerran pyysin suunnittelijoita ilmiantamaan kaikki mahdolliset läpiviennit ettei vaan tule mitään yllätyksiä. No tuli, ja sellainen tulikin, että tekisi mieli taantua kolmevuotiaaksi ja saada itkupotkuraivarit.

Tuolloin suunnitteluvaiheessa en noita kuvia ymmärtänyt mutta nyt tuon pienen ympyrän merkitys viemäriviivoituksen kohdalla kävi karvaasti selville. Tämä huone oli se ainoa todellakin millilleen suunniteltu tila ja nyt kaikilta suunnitelmilta lähti pohja tuosta vain. Nyt laitamme toivomme vastaavaan, joka selvittää mitä on tehtävissä.
14.7.2017: monitoimihuoneen valettu lattia ennen muovituksia ja viemäriputki jossain missä sen ei pitänyt olla. Sähkö - ja kaapelipaikat tuossa vieressä kertovat  miten kriittisestä kohdasta on kyse.
Kuraa tuli lattian lisäksi niskaan tälläkin viikolla.
OPPITUNTI NO 6: opettele lukemaan niitä rakennuspiirustuksia jo suunnitteluvaiheessa vaikkei olisi mitään taustaosaamista asiasta, ja tarkista joka ikinen sentti kuvista itse.

Välissä porattiin myös maalämpökaivoa yksi pitkä torstaipäivä

Maalämpökaivoa yritettiin porata ensimmäisen kerran keskiviikko-iltana. Poraajilla oli kuitenkin teknisiä ongelmia ja työ alkoi todenteolla vasta torstaina. Kaivon mitaksi on suunniteltu 170 m ja sen pitäisi olla hyvätuottoinen läheisestä järvestä johtuen.  18 m jouduttiin poraamaan ennen kallion tuloa vastaan, joten meille tulee ylimääräistä kustannusta, kun mentiin tarjouksen sisältävän 6 m suojaputkirajan yli. Porausjätteet imettiin suoraan pressulla peitetylle jätelavalle.

13.7.2017 maalämpökaivon porausvalmisteluja. Ensimmäisessä paikassa tuli kiven reuna ikävässä kulmassa vastaan ja paikkaa piti siirtää. Mietimme sitten myöhemmin miten kaivo siitä naamioidaan, kun ei jääkään istutusten joukkoon.  

Autotallin levytyksiä ja ristikoolauksia

Pääsimme itse jatkamaan autotallin levytyksiä ja ulkoverhouskoolauksia vasta perjantaina, kun keskiviikkona ja torstaina lappasi tuota betoniautoa ja maalämpörekkaa juuri autotallin kulmilla.

Hommaa varten piti käydä ostamassa muutama varastosta puuttuva työkalu, nimittäin räpsylanka, koska se nyt vaan on niin vinkeä esine sekä rullanaulain. Jälkimmäisen toivottavasti saa aikanaan myytyä pois.

Tässä ei nyt kuitenkaan ole aikataulussa varaa alkaa naputtaa työmiehekkäästi nauloilla noita kaikkia koolauspuita, joten pieni laiteinvestointi oli siis tehtävä. Pientä helpotusta budjettiin on tuonut kuitenkin se, että useimmat tarvittavat työkalut löytyvät valmiina kiitos aikaisempien remonttiprojektien.

Ulkovuoraus on pystylaudoitusta, joten sitä varten pitää tehdä ristikoolaus 20x100 laudoilla. Alemmat koolauspuut tulevat pystysuuntaisesti, ja tällä mahdollistetaan vuorauksen alle mahdollisesti joutuvan veden valuminen estettömästi pois rungosta.


16.7.2017 autotallin ristikoolaus ja nidottu räystäsverkko tuuletusaukon edessä. Varaston oviaukko on vielä työstettävien listalla.
Talon otsalautojen maalaus alkoi myös, kunhan ensin sai kaivettua nuo laudat valtavan puulähetyksen keskivaiheilta esiin. Kyllä meinasi otsasuoni vähän taas pullistella, kun tajusin tämänkin operaation massiivisuuden. Otsalautoja tarvitaan mahdollisesti jo ensi viikon puolella katon rakentamisen alkaessa, joten ei ollut vaihtoehtoja jos ne maalattuna haluaa paikoilleen. Puiden siirrossa meni ainakin pari tuntia tehollista työaikaa.

Huh, sellainen viikko, että ihan hengästyttää. Loppukevennyksenä vielä:

Kadonneen koiran metsästys

Lauantaina sheltti-mummelimme katosi yhtäkkiä tontilta vastoin normaalia käytöstään. Etsimme sitä lasten kanssa pitkin naapurustoa lähes itku kurkussa, ja pelkäsin jonkun poimineen ystävällisen mutta välillä vähän dementiaoireita kärsivän koiravanhuksemme talteen kotiinsa.

Palasimme tyhjin käsin tontille ja huutelimme vielä koiraa, kun jostain kuului vaimea vuh. Kovaäänisen ja puheliaan koiramme haukunta on harvoin ilahduttanut kuten nyt.

Ääni paikantui lopulta maalämpökaivoporaajien  jättämän roskalavan alle. Rekkumme oli kaivautunut arvatenkin jonkun lumoavan tuoksun perässä  aivan lavan perälle ja jäänyt pehmeään mutaan jumiin.

Lapio esiin ja kaivamaan pelastuskäytävää lavan sivusta. Sieltä mönki ulos helpottunut mutta äkäinen koira, joka nuoltuaan ensin meidät haukkui seuraavaksi pataluhaksi pelastusoperaation kestettyä hieman liian kauan.
Kukkuu, täällähän minä vaan olin. Voisko isäntä lapioida kenties vähän rivakammin, alkaa olla jo vähän kuumottavat olosuhteet?

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Alennushaukka asioi jälleen: ylösalasvalot ulos

Talon ulkoseiniin ja parvekkeen jalkoihin suunniteltiin valaistussuunnitelmassa lähinnä talon arkkitehtuuria korostamaan mustat ylös-alasvalot, joita näkeekin niin paljon, että alkavat olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Mitäpä mekään siitä poikkeamaan, uskoisin sen toimivan hyvin pystylaudoituksen kanssa, jossa ei muodostune samanlaisia varjoja kuin vaakalaudoituksessa.

Pihavalaisimet tulevat myös olemaan mustat mutta niiden ei tarvitse juuri tätä samaa sarjaa kuin seinävalaisimet. Näiden ylös-alasvalojen pääasiallisin tehtävä on oikeastaan siis vain valaista taloa, toki niistä kulkuvaloiksikin on.

Valot kytketään kahteen sarjaan, ja ainakin etupuolen valot laitetaan ajastimen taakse. Ajastimella toimivat ulkovalot havaittiin toimivimmaksi vanhassa kodissa, jossa oli myös liiketunnistimella sekä hämäräkytkimellä toimivia valaisimia. Aiheesta lisää pohdintaa ja hyviä kommentteja sähkösuunnitelmien yhteydessä.

Hyvässä alennuksessa tuli vastaan Konstsmide Modena 7571, riittävän huomaamaton valaisin,  jossa valo on pääosassa, ja mikä parasta, hintakin oli siis budjettia tasapainottava.

Valaisimessa ei ole kiinteää led:ä vaan siihen voi valita sopivan polttimon sopivalla valovoimalla ja värilämpötilalla. Näiden hankinnasta tulee sitten toki vielä lisälaskua.

Tutkailin myös neliskanttisia valaisimia mutta niiden hinnat liikkuvat ihan eri sfääreissä kuin näiden putkimaisten mallien, oletettavasti valmistusteknisistä syistä johtuen. Putket ovat ihan passelit.

Talon ulkovalot on suunniteltu siten, ettei niitä tarvitse pääsääntöisesti porata kiinni kiviseiniin, vaan ne tulevat puurakenteisiin eli käytävien ja parvekkeiden kattoon sekä seinäverhoiluun.

Ostoskoriin "suiih" ja taas yksi (ei niinkään kiireinen) hankinta viivattu yli pitkältä listalta.


sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Raksapäiväkirja vko 14: lattiavaluvalmisteluja ja porraspinnoituspohdintaa

Ensimmäiseksi pakollinen rakennussäätoteama, eli edellisen viikon loppupuolen suoranaiset helteet vaihtuivat taas kuin taikaiskusta (tai sanotaanko ei kovin yllättävästi) alkuviikon märkään ja koleaan ilmanalaan, josta taas loppuviikoksi palattiin helteisiin.

Tällä viikolla jatkettiin kellarin ja autotallin lattiavaluvalmisteluja. Valut tehdään ensi viikolla. Meillä on kohta siis lattia sekä kellarissa että autotallissa mutta se vaati meidän osalta sitä, että hihat laitettiin heilumaan autotallissa aamusta iltaan viikonloppuna miehenkin kotiuduttua.


Vesijohto- ja viemärivetoja tällä viikolla

Alkuviikosta LVI-urakoitsija oli jatkanut pohjaviemäreiden ja vesiputkien asennusta. Linjakaivojen lisäksihän meille tulee noita normaaleja viemäreitä ja nähtyäni valkoiset muovitötsät sain sisustusslaagin. Selvisi onneksi sitten, että ne tulevat jäämään piiloon, ja päälle pitää joka tapauksessa hankkia erilliset rosteriset kannet. Nämäkin siis jo tutkittavien listalle ettei tule ylläreitä esim. lattiamateriaalivalintojen vuoksi.

Maanantain LVI-asennusten jäljiltä oli myös korjattavaa. Autotallin öljynerotuskaivo oli asennettu väärään korkoon ja kurapisteeseen laitettu hiekanerotuskaivon sijaan normaali kaivo, myös kellarissa oli yksi yläkertaan kevyen väliseinän läpi kulkeva viemäriputki väärässä kohdassa, tämän viimeisen huomasi onneksi tarkka kivitimpurimme.

30.6. sekä 6.7.2017: kylmävesisuojaputket on asennettu eristeiden alle ja lämminvesiputket tulevat eristeiden päälle. Kylmä vesi ei pääse näin lämpeämään, sillä styroksien päälle tulevat vielä lattialämmitysputket. Lämminvesiputket taas lämmittävät hukkalämmöllään lattiaa, kun ovat valun alla.   Oikean kuvan vasemmassa reunassa viemäriputki, joka jää kevyen väliseinän sisään. 
6.7.2017: vasemmalla pesuhuoneen linjakaivot ja oikealla pikkuvessan LVI-valmisteluja


EPS-levyjen asennustyö jatkui sekä vajaaksi osoittautuneita sisätäyttöjä

Tiistaina kivitimpurimme jatkoivat alakerran lattiaeristyksistä ja itse aloittelin autotallin puolen lattiaeristysvalmistelua. Nämä kellarin valmistelut ovat sen verran kriittisiä ja haastavia johtuen esim. väliseinien paikan määrityksistä ja useista putkivedoista, että ihan suosiolla tästä työstä maksamme ammattilaiselle, jotta työ tulee sujuvasti kerralla oikein. Me toteutetaan sitten tässä sellasia raksahommat for dummies-osuuksia eli helpoksi oletettuja mutta työaikaa vaativia osuuksia.

Tässä vaiheessa selvisi sitten, että maaurakan tekijät olivat jättäneet myös sisätäyttöjä vajaiksi vaikka tästä oli heille työvaiheessakin useampaan kertaan sanottu.  Ja sivustyroksitkin olivat osin miten sattuu. Osa täytöistä piti nyt korvata ylimääräisellä kerroksella styroksia ja sivustyrokseja joudutiin korjailemaan oikeaan korkoon. Taas piti tarkistaa rakennesuunnittelijalta aiheuttaako tuo vaihteleva eristepaksuus ongelmia esim. laatan painumisen suhteen mutta pitäisi voida olla turvallisin mielin sen suhteen.

Tästä aiheutui lisätöitä  ja jouduin täydentämään maaurakoitsijalle lähetettyä reklamaatiota.  Täytöt jäivät siis vajaiksi niin sisältä kuin ulkoa. Ulkotäyttöjen loppuuvienti on kyllä sovittu toteutettavaksi ja jäämme odottavalle kannalle miten tämä reklamaatio hoidetaan.

7.7.2107: sähkovedot tehtiin vesiputkien jälkeen. Tuolla seinällä muuten raudoitusverkot odottamassa valmiina lattiavalun raudoitusta. Aika fiksua, etten sanoisi. 
6.7.2017: valuvalmisteluja ikkuna-aukoissa. Arkkitehti on suunnitellut ikkunakoron siten, että ikkunat ovat karmin verran lattiapinnan yläpuolella mikä näkyy hyvin tuossa alemmassa kuvassa yläkerran parvekkeesta.  En tiedä onko siitä käytännön hyötyäkin mutta ulkonäön suhteen ikkunat rajautuvat symmetrisesti pokilla joka puolelta näin toteutettuna.


Talon runko näytti perjantaina tältä:

7.7.2017: viimeistä valua odottelevat seinät, tästä eteenpäin jatketaan puutöillä.

Porraskaidekin tässä etenee

Torstaina kävi myös erittäin mahdollinen tuleva sisäportaiden kaiteiden toimittajan edustaja ottamassa mittoja noista betoniportaista. Kaidesuunnitelma alkaa olla ulkonäön suhteen jo selkeä, ja vielä pitää ratkaista tyylikäs alakiinnitys.  Kaiteet tulevat mustina pyörinä metallipinnakaiteina ja kaikki käsijuoksut, ml.porraskuilua ympäröivä kaiteen käsijuoksu ovat sitten pyöreää puuta.

Sisalmatto Tasibel 
 (kuva: www.helma.fi)



Itse portaat tullaan päällystämään mustalla matolla, josta toivottavasti löytyy sellainen rouhea versio, missä ei pöly ja koirankarvat heti näy.

Luonnonkuituinen sisal olisi siis yksi vaihtoehto materiaaliksi ja tälläinen vaaleanruskeaa sisältävä kuosi olisi vallan mainio. Olisi koirankarvojen värinen.

Puu, kivi tai laattakin olisivat hyviä pinnoitusvaihtoehtoja, mutta jotenkin emme kumpikaan näe tilassa muuta kuin maton ainoana oikeana vaihtoehtona, ja koska arkkitehti oli samaa mieltä, niin ehkä tässä ei olla ihan hakoteillä. Matto tuo lämpöä kaikkien kovien laatta-ja kivipintojen keskelle ja tiedä vaikka akustoisikin vähän porraskuilua.

Raksaviikolla 15 suunnitelmissa mm. 2. seinäjuotosvalu, kellarin lattiavaluraudoitukset, lattialämmitysjärjestelmän asennus, lattiavalut sekä kattotuolien asennuksen aloittelua parveketukirakenteilla.

Itse jatkamme tuon autotallin parissa, jonka lattiavaluvalmistelut pitää saada maanantain aikana viimeistelyä, joten tästä aiheesta lisää ensi viikon raksapäiväkirjapäivityksessä.

Taas tapahtuu siis laajalla rakennusrintamalla. Kyllä tästä vielä koti tulee.

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Raksakämpän survivalkoe

Meillä on oikeastaan ihan kiva raksakämppä vuokra-asunnoksi pienistä puutteista (kuten toinen wc...) huolimatta, nyt kun siihen on tottunut, mutta olosuhteet kolmen euron pelargonioiden talvehtimiselle ovat vähintäänkin haastavat, kiitos keskuslämmityksen ja hohkaavien lämpöpattereiden.

Valoa kukat kyllä saivat ikkunalaudalla niin paljon kuin sitä näillä leveyspiireillä talven aikana on tarjolla.

Olen näitä kyseisiä kukkasia kuitenkin jo pari talvea talvettanut ideaaliolosuhteissa valoisassa ja viileässä vanhan kodin saunamökissä, joten en vihreitä lapsosiani viime syksyn muuton yhteydessä raaskinut hylätä vanhaan kotiin vaikkei niiden mukaan raahamisessa siis taloudellisesti ollut mitään järkeä.

Kolme niitä oli, ja kaksi selvisi.

Voinko julistaa itseni viherpeukaloksi vaiko nämä pelargoniat survivalisteiksi?

Nämä on päästetty kasvamaan tällaisiksi etelä-eurooppalaisen mallin mukaisiksi harvoiksi pitkiksi kiemurteleviksi yksilöiksi. Tarkkasilmäinen huomaa nupulla olevat valkoiset kukat.
Alahyllyllä koiran napostelema rönsylilja keräämässä voimiaan.  
Jatkan myös tiukkaa linjaani huonojen kuvien julkaisijana.


Ehkä jopa suur-hortonomiksi, koska sain yhden pistokkaankin juurtumaan.

Metodi oli: anna lasten katkaista yksi varsi leikeissään - leikkaa katkennut kohta veitsellä teräväksi ja poista muutama lehti - tökkää varsi vesilasiin - tökkää juuret kasvattanut varsi kukkapurkkiin ja tue jäätelötikulla paremman puutteessa - kastele kun muistat.


tiistai 4. heinäkuuta 2017

Niitä puutarhaunelmia - valmis pihasuunnitelma

Pihasuunnitelma tehtiin jo talven aikana muun suunnittelun ohessa, jotta keväällä ja kesällä päästiin tekemään maatöiden yhteydessä alustavia pohjia pihalle isolla koneella. Pihasuunnittelun lähtökohdista täällä lisää.

Tällä hetkellä valmis piha tuntuu olevan hyvin pitkässä kuusessa, sillä varmaankin siitä joudutaan budjettisyistä tekemään iso osa omina töinä. Toki isompia koneitakin tullaan tarvitsemaan mutta muu urakka jäänee itselle ja sitä toteutetaan arvattavasti osa kerrallaan, alkaen talon ympäristöstä ja lasten pelialueista sekä laiturista. Lopputuloksesta voi siis tässä vaiheessa vasta unelmoida.

Suunnitelman teki kärsivällisesti  Hanna Hakala

Suunnitelmaan on merkitty kasvit, ja lajikkeita on poimittu toiveideni mukaan mutta ei laskettu niiden määriä. Nekin olisi toki saatu mutta optimistisesti uskon osaavani määrät laskea itsekin istutusalueiden valmistuttua. Pääosin mennään havu-, alppiruusu- ja pensaslinjalla mutta joukkoon on siroteltu myös maanpeiteperennoja ja suurempia kukkivia perennoja. Sekä tietenkin kuunliljoja, jotka ovat erikseen mainitsemisen arvoisia kasveja.  Nämä ovat hyvä lähtökohta suunnitelmille mutta voi olla että ihan kaikista ratkaisuista ei pysty pitämään näppejä irti vaan niitä on hieman muunneltava.

Tähän pihaan on tarkoitus tehdä katteilla sellaista harvempaa istutusta edellisen  talon perennapenkkien oltua tiheitä englantilaistyylisiä istutuksia. Tuollaisen harvemman istutusalueen rakentaminen on minusta haastavampaa sillä pitäisi osata arvioida aika tarkkaan mihin kokoon kasvit, erityisesti havut ja pensaat lopulta kasvavat, jotta alueesta tulisi sopusointuinen ja jokainen yksittäinen kasvi pääsee oikeuksiinsa. Tiheä istutusväli ja kasvusto antaa enemmän anteeksi virhearvioiden suhteen.

Low-Maintenance Landscape
Harvempaa istutusväliä japanilaistyylisessä puutarhassa (kuva bhg.com)

Hyötypuutarha eli muutama marjapensas ja istutuslaatikot on sijoitettu pihan lämpimimpään kolkkaan, ja aluetta pääsee kastelemaan niin talolta kuin mahdollisesti myös pumppaamalla vettä järvestä.  Lisäksi yksi omenapuu on sijoitettu ihan istutusten joukkoon.

Snyggt land i pallkragar i svart blyfri färg.
Istutuslaatikoita (kuva lantiliv.com)
Rajoille on piirretty kasvillisuutta, joiden väliin siis upotetaan koira-aitaus.  Osa rajakasveista on piirretty yksilajisena, esim tuijina.

Tuollainen muuten kätevästi aina suojaa antava tuija-aitaus ei ehkä olisi niin tylsä kun siihen yhdistäisi kuitenkin vaikka alla olevan kuvan mukaisesti pioneja juurelle tai jotain  happamassa maassa viihtyvää isompaa kukkivaa perennaa, vaikka jalo- tai töyhtöangervoa. Tai laittaisi vähän köynnöshortensiaa suikertelemaan maassa ja osin tuijienkin päällä.

Arborvitae fence for noise reduction and privacy along the backyard. Prettier and less expensive than a fence.
Kuva grannysmithgreen.blogspot.com
Alakerran terassi on piirretty kuvaan puusta mutta melko varmasti se isoilta osin tulee kivestä. Joko edullisemmasta betonikivestä tai sitten liuskekivestä, riippuen tehdäänkö pihistä vai panosta-valinta.

Liuskekivi on liuskekiveä mutta ei paha  yhtään tällainenkaan betonilaatta
(kuva http://www.stevewilliamskitchens.co.uk/)

Terassia rajaamaan sopisi hyvin tällaiset upotetut ratkaisut, johon saisi vaikka yksivuotisia kausikukkiakin. Toinen vaihtoehto on rajata terassi istutusaltailla.

Duftende und blühende Terrassenbepflanzung – ein Fest für alle Sinne.
Toimiiko tällainen ratkaisu teknisesti? (kuva http://www.chiclittlehouse.com)

Muutama pieni epäkohta suunnitelmaan jäi, osin johtuen tuosta tarkoituksella mahdollisimman pieneksi suunnitellusta etupihasta. Esimerkiksi lumien aurauskasa joudutaan tekemään osin tuonne talon pohjoispään tienpiston päähän ja osa lumista pitää pukata soratietä pitkin tontin vasempaan alanurkaan tai nurmikkoalueelle.

Kompostin paikkaa ei myöskään ole tarkkaan määritelty ja sehän onkin jo syntynyt myös tuonne vasempaan alanurkkaan, koska kompostijätettä tuli jo nyt keväällä ja tuo nurkka oli ainoa paikka minne ne pystyi läjittämään pois rakentamisen tieltä.

Lasten leikkipaikkaakaan ei ole varsinaisesti piirretty mutta kyllä se trampoliini tuosta paikkansa löytää vielä jokuseksi vuodeksi samoin kuin pelialueetkin, ja hiekkaleikit sujuvat jo tässä vaiheessa rannalla. Varsinaisesta hiekkalaatikkoajasta meillä on jo kasvettu ulos, ja itse asiassa silloinkin sitä käytettiin lopulta melko vähän. Puumaja on toki lasten toiveissa, katsotaan onnistuuko sen toteutus mihinkään.

Rannan terassialue tuosta myös muokkautuu sen mukaan, mikä tuon pienen puusaunan kohtalo on. Kunnostetaanko, puretaanko, tuunataanko? Uuttahan paikalle ei saa rakentaa, jos sen kerran menee purkamaan mutta toisaalta tuonne talon yhteyteen on se saunarakennus myös suunnitteilla ja purkamisella saataisiin sille vapautettua lisää rakennusneliöitä.

Näihin unelmiin. Tällä välin voin vain ihastella naapuruston erilaisia, viehättäviä pihoja ja he joutuvat katselemaan meidän ruskeaa sora- ja saviaavikkoa. Pahoittelen.