torstai 25. tammikuuta 2018

Kompostille koti


Suomalainen tuottaa jätettä keskimäärin lähes 500 kg vuodessa. Siinä on omakotitalon asukkaalle mietittävää miten tämän jätemäärän käsittelisi. Ja mietittävää millainen määrä niitä kauppakasseja tulee raahattua vuoden aikana sisään kotiin, jos ulosvirtaava määräkin on lapsiperheessä parin tonnin luokkaa. Että olisiko sille sisäänvirtaavalle määrälle sitten jotain tehtävissä. Rakennusprojektin aikana kyllä valitettavan vähän, kertyvä jätemäärä on suorastaan masentava. Olo on musta, ei vihreä.

Jätehuoltoyhtiön kanssa pitää tehdä sopimus ajoissa ennen muuttoa, havahduin tähänkin tehdessäni to do-listaa muuttovalmiutta varten. Ajattelimmekin hankkia jäteastiankin pienemmille jäte-erille jo tässä vaiheessa, sinne voisi heitellä  noita raksalta aina löytyviä pienempiä roskia.

Meillä on tarkoitus myös kompostoida itse biojätteet. Tuntuu järjettömältä kuljettaa roska-autolla biojätteitä pitkin maakuntaa jäteasemalle, kun ne voidaan käsitellä suoraan tontillakin. Ja saada lopputulemana arvokasta lannoitetta istutuksille.

Kompostori, ainakin edullisempi malli maksaakin itsensä jokusessa vuodessa takaisin, sillä täälläpäin biojäteastian tyhjennysväli on viikko. Pirkanmaan alueella ei tarvitse myöskään erikseen kysellä lupia kompostin perustamiseksi eli mitään hallinnollisia haasteitakaan sen perustamisen esteeksi ei ole asetettu. Kannattavaa puuhaa siis sekä ekologisesta että taloudellisesta näkökulmasta, ja puutarhakin kiittää.

Toisaalta kompostori vaatii kyllä vähän hoitoa ja huolenpitoa toimiakseen. Sitä pitää ruokkia lähes päivittäin, antaa kuiviketta ja möyhiä kerran viikossa. Varmaan sitten myös jutella mukavia. Pitää asennoitua kompostorin ostoon kuin jonkun hamsterin hankintaan. Jotkuthan ovat tiettävästi saaneet kompostin hoidosta aikaan ihan harrastuksenkin. Itse varmaankin saan kompostilta nirrin pois talvipakkasilla.

Katselin hieman vaihtoehtoja talvikelpoisista lämpökompostoreista.
Etsinnässä on malli,
  • joka on uretaanilla eristetty, myös pohjasta ja kannesta. 
  • Runko ei pitäisi olla kovin monesta osasta tehty, ettei tarvitse pelätä keskeneräisen kompostin leviävän syliin sitä sorkkiessa. 
  • Saisi olla  musta tai tummanharmaa väriltään. 

Biolan Pikakompostori 220eco harmaa
Komea mutta kallis: pitkä investoinnin takaisinmaksuaika. Itse asiassa iso osa kompostoreista näyttää olevankin hintatasoltaan tätä 400-500 euron luokkaa. (Kuva biolan.fi)


Ecoteco lämpökompostori 200 l

Samaa hintaluokkaa, ja kätevä pikkuluukku jätteille.


Multa-Max 300l
Vähän edullisempi, tilavampi ja matalampi, ylettyisi paremmin kääntämään kompostia.
Letkusysteemi epäilyttää vaikkei mitään teoreettisia perusteita epäilykselle olekaan.
(Kuva  hankkija.fi)

Muulle jätteelle otetaan iso jäteastia (660 l) ja tyhjennysväliksi sovitaan aluksi 4 vkoa. Näin oli vanhassakin kodissa, jossa oli myös biojätteet eritelty. Siellä tuo aikaväli riitti pääsääntöisesti, ei kyllä ihan aina.  Jos nuo biojätteet eritellään tai kompostoidaan itse, on mahdollista venyttää jätteiden noutoväli 5-6 viikkoon.  Muovit kierrättämällä päästäisiin varmasti jo tuohon 6 viikon tyhjennysväliin ilman että astia tursuilisi yli laitojen. Hajuhaittojahan ei pitäisi juuri tulla pidemmästäkään välistä, kun nuo biojätteet menevät eri käsittelyyn.

L&T Ergobin 660 l (kuva K-Rauta)

Iso jäteastia on kallis, n. 200 euroa mutta vuosittaiset jätemaksut ovat näin pienimmät. Tein näistäkin eri vaihtoehdoista eli astiakoko vs. tyhjennysväli karkean investointilaskelman. En tosin huomioinut isomman jätekatoksen rakennuskustannuksia mutta siitä on joka tapauksessa ajatus tehdä vähän isompi, jotta siinä voidaan säilyttää vaikkapa lumikolat tai puutarhatarvikkeet, miksei jopa pyörät.

Roskakatoksen sijoituksesta on kyllä tehty haastavaa, koska jäteyhtiö tietenkin vaatii sen olevan mahdollisimman lähellä tonttiliittymää. Rakennusmääräykset taas täälläpäin edellyttävät rakennelman olevan vähintään neljä metriä rajasta.

Toisaalta naapuria kuulemalla rakennelman saa sijoittaa lähemmäksi rajaa ja siksipä roskakatos on meillä merkitty rakennuslupaan tieliittymän suuhun rajan tuntumaan. Siinä sen ei pitäisi juuri häiritä joskus takana olevalle tontille rakentavia naapureita ja roskakuskitkin ovat tyytyväisiä. Pyritään integroimaan katos sitten raja-aitaan, johon vielä tarvitsemme luvan tyhjän tontin omistajalta.

Sitä päivää odotellessa, kun on aika rakentaa roskakatos.
Joku tämän tyylinen, umpinainen katos olisi siis ajatuksissa,
mutta yhdistettynä tuo roska- ja pyöräkatos vaikka väliseinällä. 







































Ylin kuva pixabay.com

6 kommenttia:

  1. Meillä Biolanin kompostori, mutta tuppaa tosiaan jäätymään talvella (leutoinakin talvina...). Ei tosin oo hoidettu kuin hamsteria. ;) Meillä normikokoinen jäteastia, ja tyhjennysväli on 4 vkoa. Kierrätetään kyllä ahkerasti pahvit ja muovit (ja tietty paperi ja metalli ja lasi) -- niitä muovejahan tulee roskapussillinen parissa päivässä! Olen ymmärtänyt, että niitä kierrätyspisteeseen vietäviä muoveja ei juurikaan täälläpäin oikeasti kierrätetä kuitenkaan, mutta säästyyhän sentään muutama euro vuodessa, kun on oman jätesäiliön tyhjennysväli pidempi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tehän olette kyllä tehokkaita kierrättäjiä, tuolla tavalla kyllä pärjää sillä pienimmällä astialla!

      Poista
  2. Meilläkin Biolan jäätyy talvella, jopa niin että kansi jäätyy kiinni. Tällöin sitä nimenomaan ei revitä väkisin auki, ettei tiivisteet mene rikki. Taitaa siis olla liian kostea kompostointimassa. Mutta tuttavalla Biolan kyllä puksuttaa talvellakin ihan kelvollisia lämpötiloja, osaa vissiin hoitaa hamsteriaan paremmin kuin me. =)Hyvin Biolan kuitenkin herää eloon jo varhain keväällä jäätymisestä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noilta kompostointiin perehtyneiltä tahoilta löysin nettikeskusteluissa vinkkejä, että komposti pitäisi talvella suojata vaikka parilla pressulla tai kasaamalla lunta ympärille tai laittamalla jopa lämpövastuksen astiaan (melkoista hifistelyä).
      Mutta kyllähän tuollaisen vartavasten talvioloihin tehdyn lämpökompostorin pitäisi silti toimia ilman ylimääräisiä lämmityksiä.

      Jään jännityksellä odottamaan että mitenkähän tässä käy, kun joutuu suoraan kevättalvella hamsterin hoidon aloittamaan.

      Poista
    2. Kyllä mää luulen, että tässä on nyt enempi käyttäjästä johtuva ongelma, kun itse kompostorista. JOS tekisin tästä harrastuksen, niin sitten huolestuisin enempi sen jäätymisestä. Suomen talvessa kun nämä lämpötilat sahaa edes taas, niin esim. nyt loppuviikostakin meillä taas kansi aukesi. Heti vaan hamsterille ruokaa =)
      Ja maaliskuulla ei ole enää hamsterin kanssa ongelmaa. Aurinko lämmittää jo sen verran sen tummaa pintaa (meillä just tuo tumman harmaa väri).

      Poista
    3. No mehän laitetaan sitten hamsteri hyrräämään maaliskuussa, ja varaudutaan ihmettelemään sen syväjäädytettyä kohtaloa vuoden kuluttua 😁

      Poista

Kommentit otetaan ilolla vastaan.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...