sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Raksapäiväkirja vko 31: ovia ja päivitetyt ikkunat

Tällä viikolla kevättalvella lähestyvä muutto iski sillä konkretialla, että tajusin ilokseni voivani pakata kesävaatteet ja tarvikkeet suoraan muuttolaatikoihin. Tässä ei olla todellakaan lähdössä välissä minnekään etelänmatkalle vaikka tarvetta reippaaseen irtiottoon riittävän fyysisen etäisyyden päähän raksalta kyllä olisi. Voisi lähteä ihan jopa Turkuun. Kaikella kunnioituksella. Onhan siellä linna.

Lähestyvä muuto iski naamaan myös märällä rätillä sen suhteen, että vuokra-asunnon ikkunat pitää puunata ennen pakkasten (uudelleen)tuloa asunnonluovutuskuntoon. Yyh.

Tuntuu muuten käsittämättömältä miten tähän meidän vuokra-asuntoon on saatu mahtumaan samoihin neliöihin kuin tulevan kodin pelkkään yläkertaan k+oh+wc+mh:een lisäksi myös saunatilat ja kaksi muuta makuuhuonetta.

Ei se meidän talon yläkerta kovinkaan isolta tunnu. Ilmeisesti tämän kerrostaloasunnon kohdalla voi puhua sitten tehokkaista neliöiden käytöstä. Tai meidän tulevan kodin kohdalla väljästä tilankäytöstä.

Etupuolen ikkunat vaihdettu.

Etupuolen ikkunathan saapuivat aikaisemmin ja asennettiinkin paikoilleen ennen etuovea. Etuoven saavuttua kävi ilmi, että ikkunat oli käsitelty tiikin sävyyn, oven ollessa tammen sävyinen. 


Eduxin tammiviiluinen ovi on oikein komea, juuri kuten kuviteltiinkin mutta ikkunat piti laittaa väärän sävyisinä vaihtoon.  


Ikkunoissa aiheutti harmitusta myös ulkopuolen karmien kiinnitys rosterin värisillä ruuveilla. Olin kuvitellut että ne olisi kiinnitetty pienillä nauloilla, kuten olin muissa puuikkunakuvissa nähnyt, ja ruuvikiinnitysmahdollisuus ei käynyt pienessä mielessäkään. Karmit olivat myös erisyvyiset kuin ovessa ja ylimmäisessä ikkunassa oli musta pelti alareunassa.


Etupuoli ensimmäisen asennuksen jälkeen. Väriero on selkeä.  Alla tuo saamani värinäyte ikkunatoimittajalta, jonka perusteella piti valita tuleeko ovi tiikin vai tammensävyisenä. Tuosta näkee että tuo vasen, tiikiksi kutsuttu sävy olisi juurikin ollut oikea sävy taas karmille...  mutta ovi, se on upea. Tosin, ei huomattu pyytää kirkkaita laseja siihen.

No, ikkunatoimittaja otti asiakseen vaihtaa ikkunat rivakasti, siitä iso kiitos heille,  ja ne tulivatkin jo viime viikolla. Sen jälkeen odoteltiin taas asentajaa. Tällä kertaa pyysin myös pakettiin mukaan ikkunan karmin väriset puulistat, joilla saadaan nuo raot sekä osin ruuveja peitettyä.

Nyt ikkunankarmit olivat lähempänä oven karmin sävyä. Ei täydelliset mutta kyllä me näiden kanssa nyt eletään. Sisäpuolelta katsottuna värit ovat paljon lähempänä toisiaan. Joku tässä nyt kuitenkin meni vähän pieleen, sillä jos karmit olisi käsitelty tuolla näytteen tummemmalla sävyllä, oltaisiin oltu erittäin lähellä oven sävyä. 

Huomasimme myös, kiviseinän syvyydestä tai jostain muusta syystä johtuen 1000mm oviaukon lopullinen vapaa leveys on 870 mm. Arvatkaas minkä levyiset meidän telineet ovat? 880 mm.

Olisi pitänyt ottaa levikkeellinen ovi.

Kaikkien osapuolten onneksi tätä taloa rakennuttaa vähän joustavammat nelikymppiset, eikä ne ehdottomat kolmekymppiset, joita joskus olimme. Mantra alkaa olla tässä vaiheessa: "ihan s:nan sama"...

Leuka rintaan ja kohti seuraavia vastoinkäymisiä siis.
3.11.2017: päivitetyt ikkunat, saumojen päälle tulee vielä puulistat. Karmien värit ja syvyydet  täsmäävät nyt toisiinsa (mutta eivät oveen niin hyvin kuin voisivat) ja musta pelti poistettu.
Poikkeuksellisesti meillä ei käytetä raksaovea, sillä tämä oviaukkoviritelmä on sellainen, että parempi amatöörien pysyä loitolla oviasennuksista. Tippuu vielä ikkunat niskaan ovea vaihtaessa.
Ovi on suojattu nyt löyhästi rakennusmuovilla, ja karmit pitäisi vielä suojata jotenkin kolhuilta.

Autotallin käyntiovi käsitelty ja asennettu.


Autotalliinkin saatiin ihan kiva ovi. Sitähän me ei raaskittu tilata samanlaisena kuin pääovi vaikka ovet ovat vastakkain, vaan päätettiin ottaa puuvalmis ovi ja käsitellä se itse Tikkurilan Sora-sävyllä.

Lämpimät varasto-ovet olivat kuitenkin pääsääntöisesti melko karuja, lähinnä sellaisia pystypaneelimalleja mutta kuitenkin juurikin kapeammalla paneelilla kuin meidän ulkoverhous. Ja pääovihan on tosiaan sileä pinnaltaan.

Ovi olisi pitänyt kuitenkin lähteä teettämään.

Aikani kuukkeloituani netin tarjontaa kuitenkin tärppäsi kaikista kaupoista Byggmaxista. Siellä oli sileäpintaisia lämpimän varaston puisia ovia pienillä lasi-ikkunoilla.

Toimitusajan piti olla 5-6 vkoa mutta olikin 5-6 päivää. Pakettiin kuului myös lukkopesä, sekin kannattaa ottaa huomioon ovien hintavertailuja tehdessä, sillä ne kustantavat helposti 100 euroa. Siitä ei kuitenkaan lopulta ollut iloa meille, sillä lukkopesä oli Assan. Siihen ei taas käy Abloyn avainpesät, jolle avaimet on sarjoitettu. Assan lukot ovat myös siitä rasittavia, että ne saa lukittua vain avaimella erikseen. Peräänkuulutan yleiseurooppalaisia standardeja kiitos tähänkin asiaan.

Budjetissa kannattaa muuten huomioida että kaikkiin lukittaviin oviin saa budjetoida sellaiset 100-200 euroa/ovi ihan lukkojen, sarjoitusten ja kahvojen suhteen.
4.11.2017: vaneripintainen sora-sävyllä käsitelty autotallin käyntiovi, näyttää tässä valossa hieman tummemmalta kuin onkaan. Oikealla ovi puuvalmiina.
Kuullote ei levinnyt vanerin pintaan omaan silmään riittävän tasaisesti, parempi vaihtoehto olisi ollut todennäköisesti petsi ja mattalakka.

Ulkovuorauslaudat pätkitty paikoilleen ongelmakohdassakin.

4.11.2017: talon ja tallin kulma tehty, telineet voi nyt purkaa sillä enää on jäljellä pilareiden kierrot sisäpuolelta ja käytäväseinän sekä muutamien kohtien viimeistely. Ensi vuonna, jos jaksetaan,  maalataan vielä kaikki  laudat kerran ja rappautetaan kivipinnat.
Mutta nyt pitäisi siivota piha loppuja maatöitä ja sadevesikourujen asennusta varten, talviteloille laitosta nyt puhumattakaan. Piha näyttää aina vaan kaatopaikalta vaikka olemme kantaneet useamman tunnin rakennustarvikkeita säänsuojaan ja roskiakin on taas viety jokunen peräkärry. 

Kivitimpurin urakka valmis ja lämpimät suositukset heille.

Kivitimpurimme saivat urakkansa viimeistelytöineen valmiiksi kuluneiden viikkojen aikana. Enää ulkokuori on luvattu siistiä rappausta varten ensi keväänä.  Timpurien poistuminen työmaalta aiheutti jopa haikeuden tunteen, johan tässä ehdittiin monta kuukautta seurata heidän työntekoaan raksallamme ja jutella niitä näitä työasioiden ohella.

Mikäli joku etsii Lammi-talon rakentajaa niin annan ilolla lämpimät suositukset Rakennuspalvelu Kivitimpurit -yritykselle.

Uskallan jopa mainostaa, että ovat Pirkanmaan paras alallaan ja samaa olivat mieltä edellisetkin referenssit, joihin olin yhteydessä urakkaa sopiessa.

Yritys itsessään on uusi mutta henkilöillä taustalla on vuosikausien kokemus alasta verokorttilaisina urakoitsijoina.  Työn jälki oli erinomaista, urakka eteni rivakasti sekä itsenäisesti ja ennen kaikkea kommunikointi pelasi loistavasti. Jos mikään ihmetytti, niin yrittäjä tarttui kyllä puhelimeen ja kysyi miten asia hoidetaan. Ja ihmettelimmepä mitä vain omissa raksatöissämme, niin aina saimme auliisti apua ja konsultaatiota. Tämä osa rakennusurakkaa sujui juuri niin kuin oppikirjoissa, ja jos jotain korjattavaa oli ne asiat hoidettiin mukinoitta.

Muuta tällä viikolla.

Talokuitu on nyt tilattu. Jos hyvin käy (huomaatteko pienen epäluottamuksen), se päästään asentamaan talvikauden päätyttyä ensi keväänä.

Elisalla prosessi näytti menevän niin, että ensin tilataan talokuitu ja kun se on asennettu, tilataan nettiyhteys. Talokuidun yhteydessä piti ottaa myös kaapeli-TV mikäli ei halua maksaa siitä erillistä asennusmaksua jälkikäteen. Meillä on kyllä myös antenni-TV:llekin varaus, ei kyllä jätetä TV:tä yhden operaattorin varaan. Ei sillä, että sitä ehtisi juuri töllöttää.

Olen myös selvitellyt takan hormin kotelointia, vaihtoehtoa seinäkonvektorille sekä saunan muurin pinnoitusta. Näistäpä lisää myöhemmin, varsinkin kun tuosta ensimmäisestä meinasi tulla suorastaan elämää suurempi dilemma.

4 kommenttia:

  1. Toinen nelikymppinen rakennuttaja kyllä komppaa tuota "ihan s-tanan sama" -mentaliteettia..vaikka tarkka on niin tässä iässä ei ihan kaikki oo enää nii mustavalkoista. Kauniilta näyttää!!!

    VastaaPoista
  2. Heh, olishan sitä tullut tosiaan ihan totaalisen hulluksi, jos olisi tämän rakennusprojektin aloittanut nuorempana :-)

    VastaaPoista
  3. Sama asenne hiipi ja ja valloitti myös meidän mielet, vaikka kolmekymppisiä ollaankin:) itse en kerta kaikkiaan halunnut selvittää ja vaatia ja miettiä joka ikistä pikkuasiaa; suurten linjojen toki pitää olla kunnossa. Nyt kun on puoli vuotta täällä asuttu, niin voin sanoa, että oli ihan oikea päätös. Koti on tärkeä, mutta ihmiset täällä on vielä tärkeämpiä, ja siinä ei ole paljon väliä (pakko tosin tunnustaa: enää) sillä, että meillä keittiössä yksi peitelevy on tietyssä valossa hivenen eri sävyistä valkoista kuin kaappien ovet.. Oleellisempaa jatkon kannalta lienee se, miten uudesta kodista huolehtii, koska eihän mikään pysy siivoamatta ja hoitamatta uuden näköisenä kovin kauaa. tsemppiä viimeisiin päätöksiin ja työvaiheisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) ja tämän ajatuksen varassa mennään, että arki vie mukananaan, harmitukset unohtuvat muuton jälkeen, jos ei jo ennen ja kodin kodikkuus syntyy siellä asuvista ihmisistä eikä täydellisestä sisustuksesta.

      Poista

Kommentit otetaan ilolla vastaan.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...