sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Raksapäiväkirja vko 27: autotallin nosto-ovi

Tämän viikon merkittävimmät raksaepisodit olivat autotallin oven asennus sekä  maalämpöpumpun ilmaantuminen tekniseen tilaan. Toki talon ulkoverhoilutyö jatkui myös viikon aikana.

Huomasin, että puheissa "tontilla käynti" on muuttunut salavihkaa "raksalla käynniksi" ja suuntamme näin ollen  seuraavaksi kohti "talolla käyntiä" näiden erinäisten kehitysaskeleiden myötä. Budjetistakin on toteutunut jo kohta 2/3:aa, joten kyllähän tässä pitäisi olla talon näköinen tekele käsissä.

Autotallin nosto-ovi saapui palasina ja asennettiin torstaina. 

Nosto-ovi tai siis iso kasa erinäisiä osia pätkähti viime viikolla pihalle ilman ennakkovaroitusta. Tai sainhan minä sen 30 min ennen toimitusta, kun rekkakuski soitteli töihin, että mihinkä nämä tullaan purkamaan. Soitti kuitenkin eikä heittänyt niitä vain (naapuri)tontin laidalle.

Kyllä sitä on moneen kertaan ihmetellyt tätä raksapuolen toimintaa toimitusten suhteen, järkeistämisen varaa olisi ja paljon. Merkittävä parannus olisi laittaa ne rahtikirjat ja pakkausluettelot sähköpostilla asiakkaalle, kun kyyti on tilattu ja lähtenyt. Jäisi päivä tai pari aikaa varautua taas jonkun jättiläismäisen (koska pieniä ne harvoin ovat) kuorman saapumiseen ja voisi paniikinomaisesti raivata sille tilaa oman tontin puolelta.

Mutta ei. Ilmeisesti mahdotonta.

No, siinä se kasa sitten pötkötteli pihalla ja lapuissa luki, että säilytettävä sisällä ja suojattava kosteudelta. Ulko-ovi?

Olimme tehneet yhteistilauksen ovista ystävien kanssa, jotka ehtivät ensin selvittelemään asennusta saatuaan ensin tuon toimitusyllätyksen. Seuraava asennusaika olisi kuulemma tarjolla tuossa helmi-maaliskuussa, neljän kuukauden päässä...  Sanomattakin selvää, että olimme pöyristyneitä.

Tilausvahvistuksen mukainen toimitusaika oli 4-7 vkoa. Se toimitusaika olikin ilmeisesti tuolle kasalle oven osia.  Olisiko pitänyt sekin ymmärtää vaikka ovi tilattiin asennettuna.

Saatiin kuitenkin oven asennusaika sovittua meille reilun viikon päähän paketin saapumisesta ja ystäville kolmen viikon päähän. Ilmeisesti olin puhelimessa se vaativampi osapuoli, josta piti päästä ensimmäisenä eroon. On tässä saanutkin jo harjoitella projektin aikana sellaista kohteliaan rajamailla olevaa tiukkaa painostusta erinäisiä toimittajia kohtaan.

Olisipa se kiva, jos voisi vaan olla ihan normaalisti sivistyneen kohtelias joka suuntaan mutta on se vaan kertakaikkisesti liikaa vaadittu näissä raksa-asioissa.  Tätä nykyä tulee kerran viikossa tilanteita, joissa tekee mieli saada infantiilit ja infernaaliset itkupotkuraivarit (eli IIIPR:t) milloin mitäkin tahoa kohti. Ihan syystä. Jos lasten saaminen tuo ihmisessä esiin ne piilevät tunnelukot (mikä mainio termi, onko sille ihan tieteellisiä perusteita), niin rakentaminen se vasta laukaiseekin ne.

Asentajat saapuivat kuitenkin torstai-aamuna ja ryhtyivät hommiin. Moottori tuli erillisellä kyydillä Helsingistä ja iltaa kohti asennus oli valmis.

Ongelmiakin ilmeni johtuen tallin rungosta. Ensinnäkin lattiavalu oli 1 cm vino. Eli lattiarajaan jäi aukko. Toiseksi oviaukko oli jotenkin käyrä ulospäin, ilmeisesti oven päällä oleva palkki ei ollut aivan suora. Eli oven yläosaan jäin 1 cm aukko.

Tällaiset ilmeisesti toleransseihin menevät rakenteelliset vinoudet sitten realisoituvat, kun yrittää asentaa yli 5 m leveää ovea paikoilleen.

Alaosan aukko saatiin ratkaistua paikan päällä vaihtamalla alaosan lyhyempi ja jäykempi tiiviste pidemmäksi ja pehmeämmäksi tiivisteeksi, jolloin se peitti aukon. Ovenpieliin taas meidän pitää hankki jonkun sortin "passiivitalotiiviste" eli laitetaan kuminen tiiviste pielilautojen alle peittämään tuo rako.

Siinä se sitten on. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Ovi näyttää laadukkaalta, moottori erityisesti ja tuntuu toimivalta: hiljaiselta ja riittävän nopealta. Lisäksi se on vaan kertakaikkisen hyvännäköinen.
Oliko tuo Vaalea tammi oikea värivalinta mustan sijaan? Kyllä meidän mielestä. 
Se tuo lämpöä ja elävyyttä tuohon sisäänkäyntiin, ja pinta ei ole muovisen näköinen (ei toki aidon puunkaan). 
Tammen sävyjä pohtiville tiedoksi, että Tikkurilan Sora ja tuo Light Oak ovat täysin samaa sävyä, ja pohdimmekin nyt laitammeko pielilaudat ruskeana, eikä mustana.

Seuraavaksi tiedossa on merkittävä mobilisointioperaatio eli pihalla olevien kosteuskriittisten rakennustarvikkeiden siirto autotallin suojiin talveksi. Ajateltiin myös tehdä tässä välissä varaston ja autotallin välinen kevyt seinä valmiiksi, niin saadaan autotallissa sähköt ja vesipiste käyttöön. Lämmintä vettä raksalla, mikä ennenkuulumaton yleellisyys.

Parvekkeen vesieristystyö aloitettu ja ulkoverhoilu-urakka jatkuu.

Parvekkeen lattia vesieristetään huopakermillä ja pellitetään aika perusteellisesti.  Bitumihuopaa tulee, kuten katollakin, kaksi kerrosta, ja mattojen väliin asennetaan pellit. Huovat nostettiin reunoilta ylös kolmiorimojen päälle. Nyt odotellaan peltimiehen vapautumista pellitykseen, jonka jälkeen on taas huopamiehen työvuoro.

Ajattelin tosiaan aikaisemmin tämän koko vesieristetyn parvekkeen olevan turhake, että miksei tehdä vaan runko ja laudoitus. Mutta tämän viikon sateiden jälkeen sitä näki, että järveltä piiskaantuu sadevettä ihan riittämiin parvekkeelle, ja tällä hetkellä jopa ikkunoihin asti. Kai se sitten on parasta tehdä hyvin vaikka kirpaiseekin kukkaron pohjissa asti. Onpahan mahdollisuus joskus taloustilanteen toettua tästä rakennuksenaikaisesta kurimuksesta lasittaa alakerran terassia oikein sydämensä pohjasta.
6.10.2017: vesieristyksen 1 krs odottaa peltimiehen vapautumista pellityksiin, sen jälkeen laitetaan toinen kerros huopaa ja kaatojen korjaus kansilautoja varten viistoilla lankuilla.
Pystyverhoilu on osoittautunut työlääksi. Urakoitsijamme arvioi työn kestävän tuplasti kauemmin kuin vaakaverhoilun. Jos tämän olisimme tienneet, olisimme harkinneet asiaa tarkemmin. Pystyverhoushan valittiin lähinnä vuorilautojen välttämiseksi ja pitkään vaapuimme näiden eri vaihtoehtojen välillä.


Talon ja tallin kulmaus on aiheuttanut harmaita hiuksia. Joko suunnitelmissa on vikaa, tai katon toteutuksessa tai sitten me ei vaan kertakaikkiaan ymmärretä kuinka tuon räystään saa tehtyä kahdella laudalla ympäriinsä.


Tekninen tila saa laitteita.

Tekniseen tilaan oli suunniteltu yhdelle seinänvierustalle maalämpöpumppu ja sen kaveriksi ylimääräinen vesivaraaja. Eihän ne mitenkään mahtuneet sitten vierekkäin tuosta putkihärdellistä johtuen, ja meidän läpivientivalut tuskin asiaa helpottivat. Sen näki kyllä itsekin, joten soitto asiasta ei tullut yllätyksenä (LVI-asentajat paitsi siivoavat pahimmat roskat yhteen kasaan, myös ottavat oma-aloitteisesti yhteyttä - arvostan entistä enemmän). 

Varaaja piti törkätä peränurkkaan. No sinne ei sitten tule lisäpakastinta ainakaan. Pääasia että huoneeseen mahtuu edelleen johonkin hyllykköön 20 kg:a erilaisia raksanaikana kertyneitä ruuvi- ja kiinnitysjutskia, ruuvari ja kaikki sen laitekaverit.

Tarkoitus oli kuitenkin, että puolet tilasta olisi ollut varastoa ja nyt näyttää, että meillä nyt sitten vaan on melko ruhtinaallinen tekninen tila talossa. Vastaavan mukaan se on kuitenkin budjettiystävällisempi ratkaisu kuin laittaa koneet pitkine kytkentävetoineen autotalliin.  Ja niitä budjettiystävällisiä ratkaisujahan tässä koko ajan haetaan, jotta ei tarvitse pihistellä toisista asioista. Kuten tuosta julmetusta parvekkeesta.

Sähköjä odotellessa edelleen. Ne saadaan näillä näkymin tulevalla viikolla; kaivurimies on luvannut tulla paikalle, ja sähköyhtiö ja sähkömies ovat valmiudessa siirtämään liittymän raksamökiltä talolle.

Ensi viikolla saadaan myös loput ovet paikoilleen talon puolella. Näin on ainakin luvattu.

2 kommenttia:

  1. Vaalea tammi näyttää todella hyvältä tumman kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos 😊 Tykkään myös kovasti ja nyt sitä yhdistelmää uskaltaa käyttää sitten sisälläkin.

      Poista

Kommentit otetaan ilolla vastaan.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...